Planeetta 9, 2025, pehmeäkantinen, 232 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. En yleensä lue jännäreitä, mutta tämän kuvauksessa ja kansikuvassa oli jotakin kiehtovaa, joten tartuin teokseen. Ajattelen myös, että on hyvä välillä hypätä ulos omalta mukavuusalueeltaan. Laura on kuollut on varsin tiivisjuoninen jännäri, jonka rakenne koostuu tarinallisesti kahdesta osasta. Teoksen alkupuolella kaikki on kovin hämärää, epävarmaa ja eriskummallista. Hämmennystä hämmennyksen päälle, joka kutkuttaa lukijaa jatkamaan nopeammin ja nopeammin loppua kohti. Jälkipuolisko taas alkaa avata kirjan tapahtumia, lukija saa selityksen missä mennään ja mitä oikeastaan on tapahtunut. Tämä kuitenkin niin, ettei tarina toista itseään tai tyydy selittämään. Jälkipuolisko on itseasiassa tarinaa ajalta ennen alkupuoliskon tarinaa, mutta kertoo lukijalle rivien välistä, mistä alkupuolen tapahtumissa on kyse. Ajattelin alkupuolen tarinan olevan melkoisen hyytävää, mutta kun loppupuoliskol...
Haamu, 2026, kovakantinen, 73 s. Kuvittanut Miranda Mord Teos on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Kirja herätti mielenkiintoni jo takakansitekstillään, sillä siinä ”vaelletaan ajassa todellisuuden rajojen yli pimeäloren maailmoihin.”. Jouduin googlettamaan, mitä pimeälore tarkoittaa, englanniksi ehkä tutumpi kun puhutaan dark loresta. Kirjallisuudessa pimeälorella viitataan kansanperinteestä kumpuavaan tai sitä matkivaan synkkään tarustoon. Sitä käytetään siis kuvaamaan vanhojen uskomusten karmivinta puolta tai luodaan uusia ahdistavia urbaaneja legendoja. Hämäräeliöitä on koostettu kuin pieni tieto- tai sanakirja, jossa eliöt on luokiteltu neljään osaan. Alkueliöt, Tämänpuoleiset, Tuonpuoleiset ja Synteettiset. Jokaiseen osaan kuuluu seitsemän oliota, toinen toistaan karmivampia ja ahdistavampia. Alkueliöt on esitelty runomuodossa, loput eliöt ovat kerrottu enemmän jo lyhyinä tarinoina. Tämänpuoleisista eliöistä kertovissa tarinoissa on vielä hieman runoasetelmaa ja...