Lukutoukan luetut sivut

Art House, 2025, kovakantinen, 48 s. (Histoire de Babar, le petit éléphant 1931) Suomentanut Marja Luoma Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Pyysin Babarin itselleni, koska halusin ehdottomasti jakaa lapseni kanssa sankarin, jonka parissa olen oman lapsuuteni kasvanut. Olen lapsena itse lukenut Babarin tarinoita jonkin verran, mutta katsoin usein Babarista tehtyä ranskalais-kanadalaista animaatiosarjaa. Tarina pikku norsusta on ensimmäinen Jean de Brunhoffin kirjoittama Babarista. Elinaikanaan hän ehti kirjoittaa kuusi tarinaa lisää, ennen kuin kuoli tuberkuloosiin vuonna 1937. Alkuperäinen idea Babariin tuli Jean de Brunhoffin vaimolta, Cécileltä, joka kertoi iltasatuna lapsilleen tarinaa orvosta norsusta, joka karkasi viidakosta Pariisiin. Lapset kertoivat tarinasta innoissaan isälleen, joka alkoi hahmotella pientä norsua, jonka nimeksi antoi Babar. Jeanin ja Cécilen poika Laurent de Brunhoff opiskeli isänsä jalanjäljissä taidemaalariksi Académie de la grande Chaum...

  Tammi, 2022, kovakantinen, 76 s. (Qui a tué mon père, 2018) Suomentanut Lotta Toivanen Lainasin kirjan täsmävalintana Lukki 2022 lukuhaasteeseen kohtaan 30. Keltaisen kirjaston kirja . Bongasin kirjan kirjaston näyttelyhyllystä ja totesin sen olevan ohut ja nopea lukea, joten käytän tilaisuuden hyväksi saadakseni haasteeseen kirjan. Keltaisen kirjaston kirjat ovat yleensä makuuni hieman tylsiä, eikä tämäkään poikkeusta tehnyt. Lisään kirjan myös Kaikki maailman maat-haasteeseen Ranska an. Arvosanaksi kirjalle annan 4,5/5. Mutta vaikka kirja tuntuikin tylsältä, loppua kohti kirjan pointti oli todella vahva ja kosketti. Financial times kuvaakin kirjaa osuvasti: Tuo tunteet mukaan keskusteluun, jossa yleensä puhutaan vain numeroista. Kirja on eräänlainen jäähyväiskirje etäiseksi jääneelle isälle, toisaalta vahva yhteiskunnallinen kannanotto siihen, miten sosiaalipolitiikka voi suorastaan tappaa ihmisiä. Kirja muistuttaa osuvasti, kuinka poliittinen päätöksenteko todellakin...

  WSOY, 1999, kovakantinen, 93 s. Ensimmäinen suomennos 1951 (Le Petit Prince, 1944) Suomentanut Irma Packalén Tämän ikivanhan klassikon luin lapselleni iltasaduksi. Alle kouluikäinen ei tästä niin kauheasti nauttinut, hän katsoo maailmaa vielä liian pienen lapsen silmin. Uskon, että hän osasi samaistua kirjan tapaan katsoa isoja ihmisiä kummeksuen, hassuine tapoineen. Ehkä kirjan koko filosofian ymmärtääkseen täytyy kuitenkin olla iso ihminen, joka yrittää muistaa, millaista sitä on katsella pienen ihmisen silmin. Toisaalta pakko myös myöntää, että hieman kysyviä katseita joidenkin planeettojen isot ihmiset aiheuttivat pienessä ihmisessä. Kaunis, koskettava klassikko kuitenkin, jota moni on varmasti lukenut jo lapsena ja lukee vieläkin. Pikku prinssi asuu tähdellä B612, jolla on kolme tulivuorta, joista yksi on sammunut. Tähdellä asuu myös kaunis ruusu. Ruusu on luonteeltaan hieman vaativa ja ylpeä. Pikku prinssi kokee olonsa yksinäiseksi ja lähtee tutkimaan muita planeet...