Édouard Louis - Kuka tappoi isäni

 

Tammi, 2022, kovakantinen, 76 s.

(Qui a tué mon père, 2018)

Suomentanut Lotta Toivanen

Lainasin kirjan täsmävalintana Lukki 2022 lukuhaasteeseen kohtaan 30. Keltaisen kirjaston kirja. Bongasin kirjan kirjaston näyttelyhyllystä ja totesin sen olevan ohut ja nopea lukea, joten käytän tilaisuuden hyväksi saadakseni haasteeseen kirjan. Keltaisen kirjaston kirjat ovat yleensä makuuni hieman tylsiä, eikä tämäkään poikkeusta tehnyt. Lisään kirjan myös Kaikki maailman maat-haasteeseen Ranskaan. Arvosanaksi kirjalle annan 4,5/5.

Mutta vaikka kirja tuntuikin tylsältä, loppua kohti kirjan pointti oli todella vahva ja kosketti. Financial times kuvaakin kirjaa osuvasti: Tuo tunteet mukaan keskusteluun, jossa yleensä puhutaan vain numeroista. Kirja on eräänlainen jäähyväiskirje etäiseksi jääneelle isälle, toisaalta vahva yhteiskunnallinen kannanotto siihen, miten sosiaalipolitiikka voi suorastaan tappaa ihmisiä. Kirja muistuttaa osuvasti, kuinka poliittinen päätöksenteko todellakin vaikuttaa ihmisiin ja heidän elämäänsä, joten päätöksiä on aina syytä harkita tarkkaan, jokaiselta näkökannalta.

Kirja on lyhyt, 76-sivuinen kannanotto siihen, millä tavalla sosiaalipolitiikka oli syyllinen Louisin isän kuolemaan. Toisaalta myös riipaiseva henkilökohtainen pohdinta siitä, kuinka yhteiskunta ja sen normit pakottivat Louisin isästä etäisen ja miksi isä-poika-suhde ei voinut isän menneisyyden takia muotoutua paremmaksi. Kirjassa kirjailija pohtii todella tarkkanäköisesti kaikkea, mikä vaikutti hänen isäänsä. Terapeuttinen kirjoitus kirjailijalle itselleen on varmasti antanut ymmärrystä ja kykyä antaa anteeksi, unohtaa. vaikka kirja alkuun tuntuukin tylsältä, kannattaa se lukea loppuun asti, sillä se on todella vahva kannanotto, joka muistuttaa meitä kaikkia siitä, miten se pienikin numeroheitto pankkitilissä vaikuttaa elämään. Köyhyys ei ole valinta, vaan taustalla on aina jotain. Joskus ne voivat olla isojakin, sukupolven takaisiakin asioita. Toisinaan äkillinen tapahtuma elämässä voi muuttaa kaiken.

Hollande, Valls, El Khomri, Hirsch, Sarkozy, Macron, Bertrand, Chirac. Sinun kärsimystarinallasi on monta nimeä. Elämäntarinasi on tarina näistä ihmisistä, jotka yksi toisensa perään musersivat sinut. Sinun kehosi tarina on tarina näistä nimistä, jotka yksi kerrallaan tuhosivat sen. Sinun kehosi tarina on syytös, joka kohdistuu poliittiseen historiankirjoitukseen.

Édouard Louis (s. 30.10.1992) on opiskellut sosiologiaa Pariisissa École normale Supérieuressa ja hänen kirjoissaan onkin vahva sosiologinen näkökulma. Kirjoissaan hän kirjoittaa vahvasti omista kokemuksistaan ja tuo esiin työläisluokan asemaa yhteiskunnassa. Louis julkaisi ensimmäisen kirjansa Ei enää Eddy 2014, vain 21-vuotiaana. Kirjasta tuli arvostelumenestys, joka herätti kiivasta poliittista keskustelua. Louis on julkaissut 5 kirjaa, joista 3 on suomennettu.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89douard_Louis