Jean de Brunhoff - Babar. Tarina pikku norsusta

Art House, 2025, kovakantinen, 48 s.

(Histoire de Babar, le petit éléphant 1931)

Suomentanut Marja Luoma

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Pyysin Babarin itselleni, koska halusin ehdottomasti jakaa lapseni kanssa sankarin, jonka parissa olen oman lapsuuteni kasvanut. Olen lapsena itse lukenut Babarin tarinoita jonkin verran, mutta katsoin usein Babarista tehtyä ranskalais-kanadalaista animaatiosarjaa.

Tarina pikku norsusta on ensimmäinen Jean de Brunhoffin kirjoittama Babarista. Elinaikanaan hän ehti kirjoittaa kuusi tarinaa lisää, ennen kuin kuoli tuberkuloosiin vuonna 1937. Alkuperäinen idea Babariin tuli Jean de Brunhoffin vaimolta, Cécileltä, joka kertoi iltasatuna lapsilleen tarinaa orvosta norsusta, joka karkasi viidakosta Pariisiin. Lapset kertoivat tarinasta innoissaan isälleen, joka alkoi hahmotella pientä norsua, jonka nimeksi antoi Babar.

Jeanin ja Cécilen poika Laurent de Brunhoff opiskeli isänsä jalanjäljissä taidemaalariksi Académie de la grande Chaumièressä. Laurentin ensimmäinen Babar-tarina julkaistiin 1946 ja monet lukijat uskoivat, että Babarin kirjoittaja oli sama kuin aiemmin. Niin hyvin hän onnistui toistamaan isänsä luoman hahmon persoonaa. Laurent teki kaikkiaan yli 45 Babar-kirjaa, sillä hahmosta tuli valtavan suosittu. Laurent kuoli maaliskuussa 2024 aivohalvaukseen.

Tarina pienestä norsusta on Jean de Brunhoffin alkuperäisellä kuvituksella varustettu uusi suomennos. Kustantajan ikäsuositus on 3+, mutta tarina toimii yhä edelleen mainiosti niin aikuiselle lukijalle kuin tokaluokkalaisellekin! Surullinen ja hurmaava tarina orvoksi jäävästä Babarista on edelleen valloittava, ja hullunkurisuudessaan viihdyttää minkä tahansa ikäistä lukijaa. Kaksi viimeistä osaa julkaistiin Michelin, Jeanin veljen toimesta kirjailijan jo kuoltua. Hänen tuolloin 13-vuotias poikansa väritti mustavalkopiirrokset kirjaan.

Suloinen, ranskalaista maailmaa henkivä kuvitus on upeaa ja kaunista. Värikkäät kuvat ja hassut hahmot miellyttävät myös lapsen silmää. Äitinä mieltäni lämmittää erityisesti, kun tiedän tarinan olevan alun perin omille lapsille kirjoitettu ja kuvitettu. Vaikka Babarin orvoksi jääminen on surullista, tarinan ideana on kumminkin luoda iloa, lämpöä ja rohkeutta kuulijaansa.

Babarin tarina kertoo, että uuden ja vaikean tilanteen edessä voi selvitä. Voi löytää uuden merkityksen ja tarkoituksen elämään eikä menetys, suru ja yksinäisyys ole loputtomia tunteita tai tilanteita. Babar tuo lukijalleen niin lohtua kuin toivoakin. On siis helppoa ymmärtää, miksi vielä lähes 90 vuotta myöhemmin Babarin tarina valloittaa lukijansa.

Kirjan lisään Pohjoiseen lukuhaasteeseen, kohtaan 19. Kirjaan liittyy nostalgiaa. Nostalgia on kohdallani vahva ja olen monesti ajatellut, että pitäisi jälleen katsoa Babarista tehty animaatiosarja sekä lukea kaikki käsiin saamani Babar-kirjat. Tästä onkin hyvä aloittaa, sillä tämä on ihka ensimmäinen Babar-tarina.

Uskallan myös toivoa, että loputkin osat ovat tulossa Art Housen tuotantoon! Ainakin kustantamo mainitsee minulle lähettämässään tiedotteessa, että uuDET käännöKSET tekee Marja Luoma ja kanNET laaditaan alkuperäisten mukaisesti!

Ja PS. Viimeksi lyhentämättömiä, alkuperäisiä Babareita on julkaissut 1980 Weilin & Göös. Pääosin Babaria on julkaistu pilkottuina ja muunneltuina versioina. 

Lähteet:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010317717.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Babar_(animaatiosarja)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laurent_de_Brunhoff

https://arthouse.fi/sivu/tuote/babar/5221955