Siirry pääsisältöön

Astrid Lindgren - Satuja

 


WSOY, 2024, kovakantinen, 334 s.

Suomentanut L. Aro, Kaarina Helakisa, Laila Järvinen, Kristiina Kivivuori, Kerttu Piskonen & Kristiina Rikman

Kuvittanut Ilon Wikland

(Sagorna, 1980)

Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1981 suomeksi ja tämä on tarkistettu suomennos. Kuvitus on alkuperäinen vuoden 1980 kirjasta. Ihana kokoelma Lindgrenin vähemmän tunnettuja satuja sekä otteet suosikeista Veljeni Leijonamielestä, Mio, poikani Miosta ja Katto Kassisesta.

Tätä kokoelmaa oli kerta kaikkiaan ihanaa lukea lapselleni! Osa saduista oli omasta lapsuudesta tuttuja, mutta moni näistä oli sellaisia, etten itsekään ollut kuullut niitä. Näissä oli kuitenkin sitä kaunista ja lumoavaa sadun maailmaa, johon itse lapsena totuin. Myös lapseni mielestä tämä oli ihana kirja, kuulemma kaikkein paras! Tämän kirjan vuoksi päädyimme yhteistuumin siihen, että on aivan pakko lukea yhdessä Mio, poikani Mio sekä Veljeni Leijonamieli.

Mielenkiintoista oli myös huomata, että juuri ne sadut olivat lapsen suosikkeja, jotka eivät minuun niin vedonneet. Katto Kassinen on minun mielestäni ärsyttävä, lapsen mielestä hassun hauska. Tammiston Niilo-junkkeri taas oli mielestäni sekava, mutta lapseni pysyi siinä oikein hyvin mukana ja nimesi toiseksi lempisadukseen kirjasta. Tämä kertookin hyvin Lindgrenin taidosta kirjoittaa satuja nimenomaan lapsille, aikuisten näkemyksistä viis veisaten.

Olen usein kuullut Lindgrenin satuja kritisoitavan sen takia, että niissä on paljon kuolemaa ja surullisia aiheita. Tämän vuoksi kiinnitin asiaan itsekin huomiota ja seurailin lapseni suhtautumista asiaan lukiessani. Tämä ei selvästikaan ollut kuitenkaan lasta häiritsevä tekijä, vaan enemmänkin tärkeä aihe, jota täytyy käsitellä. Tokaluokkalainen jo hyvin ymmärtää, mitä kuolema tarkoittaa ja se toi satuihin vain syvyyttä ja tarjosi lapselle mahdollisuuden pohtia elämän tärkeyttä ja haurautta.

Kuvitus oli, kuten voi 80-luvun kuvituksesta kuvitella, mustavalkoista mutta herkkää ja kaunista. Lapsi piti ensin näitä käsin piirrettyjä kuvia epäselvinä ja hankalina, mutta nopeasti hän niihin tottui ja alkoi nauttia.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta! Lisään sen Satakirjastojen 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 14. Kirjassa on loru tai lasten runo. Saduista löytyy useampikin loru.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kimmo Keto - Aliisa ja Helmi & Kouluretki / Aliisa ja Helmi & uusi oppilas

  Books on Demand, 2024, kovakantinen, 110 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Keto on kirjoittanut tarinat omille lapsilleen ja lasten toiveesta painattanut omakustanteena kääntökirjaksi. Tarinoiden tähtinä ovat kirjailijan omat lapset. Mielestäni on todella suloista ja ihanaa, että isä on kertonut itse tarinoita lapsilleen. On ihan yhtä suloista, että lapset ovat halunneet isänsä tarinoista oman kirjan. Itsekin joskus kirjoittelin lapselleni omia tarinoita ja luin niitä hänelle. Tämä aiheutti kirjatoiveen sijaan sen, että lapseni halusi alkaa kirjoittaa itse omaa tarinaansa (jota muuten on jatkanut jo 4 vuotta!). Ehkä minun tarinani eivät olleet niin hyviä… Aliisa ja Helmi & Kouluretki kertoo nimensä mukaisesti kouluretkestä. 10-vuotiaat Siskokset nauttivat luonnosta, liikkumisesta ja luokkakavereiden kanssa touhuamisesta. Hämmennystä kuitenkin aiheuttaa luokkakaveri, joka on meikannut voimakkaasti retkelle, pukeutunut viimeisimpiin muotivaatteisiin ja inh...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista