Gummerus, 2008, pokkari, 427 s.
(P.S. I love you, 2004)
Suomentanut Pirjo Lintuniemi
Tämä kirja on ollut hyllyssäni pitkään odottamassa
lukemista, mutta en ole siihen saanut tartuttua, koska en pitänyt elokuvasta joskus
kakarana, kun olen sen nähnyt. Enää en muista elokuvasta kuin pieniä
pysäytyskuvia, joten ajattelin että nyt on korkea aika tarttua kirjaan. Ahernin
kaikista lukemistani kirjoista olen tähän asti kuitenkin tykännyt.
Täytyy sanoa, että kirja oli pienoinen pettymys. Ehkä
odotin siltä samanlaista tunnereaktiota kuin muista Ahernin kirjoista on
kummunnut. Tämäkin oli kyllä todella tunteiden täyteinen kirja, mutta ei
koskettanut minua samalla tapaa kuin muut. En osaa samaistua päähenkilön
tuskaan, koska en ole sitä itse kokenut. Päähenkilö, Holly, vaikutti minusta
hieman haihattelevalta tohelolta sekä ruikuttajalta. Toisaalta, kyllä varmasti
jokainen olisi hänen tilanteessaan hieman sekaisin, surkea ja onneton. En osaa
kuvitellakaan tuskaa ja kipua, jonka hän on joutunut kohtaamaan.
Holly ja Gerry elivät tavallista, onnellista ja
riitaisaakin avioelämää, kun Gerryltä löydettiin aivokasvain, johon hän myös
kuoli. Kirja alkaa oikeastaan hieman Gerryn kuoleman jälkeen, kun Holly
miettii, miten voisi selviytyä nyt. Masennus on valtava ja tuska ylitse
vuotavaa. Gerry on kuitenkin viimeisenä tekonaan lähettänyt Hollyn vanhempien
osoitteesee listan, jonka on luvannut tehdä, jos pariskunta joskus eroaa.
Paketissa on kymmenen kirjekuorta, jotka ohjeitavat mitä Hollyn täytyy nyt
tehdä ja muistaa. Yksi jokaiselle kuukaudelle. Kirja kertoo kirjeiden antamista
tehtävistä, ystävyyden voimasta ja siitä taistelusta, minkä joutuu itsensä
kanssa käymään, että voi jatkaa elämää elämänkumppanin kuoltua.
”Onko kaikki hyvin?” Sharon lähestyi
Hollya takaapäin ja kietoi kätensä ystävänsä harteille.
Holly huokaisi. ”Aina kun joku kysyy sitä
minulta, vastaan ’kyllä vain, kiitos’, mutta rehellisesti sanottuna, ei ole.
haluavatko ihmiset tosiaan tietää, miltä toisesta tuntuu, kun he kysyvät noin?
Vai yrittävätkö he vain olla kohteliaita?” Holly hymyili. ”Seuraavan kerran kun
vastapäisessä talossa asuva rouva kysyy mitä minulle kuuluu, aion vastata
hänelle: ’Itse asiassa ei ollenkaan hyvää. Olen masentunut ja yksinäinen.
Kyllästynyt kaikkeen. kadehdin sinua ja täydellistä pikku perhettäsi, mutta en
aviomiestäsi, koska hän joutuu elämään sinun kanssasi.’
Paikka paikoin kirja on hauska, sai minutkin jopa
nauramaan. Paikoin taas kirja on hyvin surullinen ja muutama kyynel vierähti
lukiessa. Silti siitä puuttui se jokin, mikä olisi herättänyt empatiani
päähenkilöä kohtaan. Yleensä samaistun helposti surullisiin tarinoihin ja osaan
tuntea tuskan toisten puolesta, mutta tässä ei tunteet oikein tulleet läpi.
Päähenkilö tuntui vain valittajalta. Kirja kokonaisuutena oli kuitenkin ihan ok
ja lukemisen arvoinen, mutta arvosanaksi annan sille vain 3/5, koska särmä
puuttui. Kirjan sijoitan Helmetin 2021 lukuhaasteeseen kohtaan 5. Kirja liittyy
tv-sarjaan tai elokuvaan, koska kirjasta on tehty samanniminen elokuva.
Elokuva on saanut ensi-iltansa 2007 (Suomessa 2008),
ja sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Richard LaGravenese. Hollya esittää
Hillary Swank ja Gerryä Gerard Butler. Kirja oli Ahernin esikoisteos, joka oli
Irlannissa numero 1 bestseller 19 viikkoa. Ykkösbestselleriksi se pääsi myös
Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Alankomaissa. Kirjaa on käännetty
50 kielelle. Suomeksi kirja ilmestyi ensimmäistä kertaa 2005. Tämä kirja pääsee myös Kaikki maailman maat -kirjahaasteeseen.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/P.S._Rakastan_sinua_(elokuva)
https://fi.wikipedia.org/wiki/P.S._Rakastan_sinua
Kommentit
Lähetä kommentti