Lector, 2025, kovakantinen, 60 s.
Kuvittanut Matilda Hööpakka
Kirja on saatu arvostelukappaleena. Luettavaksi kirja päätyi nimensä ja päähenkilön Brunon vuoksi, joka on gorilla. Lapseni on kiinalaiselta horoskoopiltaan apina, ja siksi pienestä pitäen meillä on ollut höpsöjä juttuja apinoihin ja marakatteihin liittyen. Apinointi kuulosti siis oikein hauskalta tarinan aiheelta.
Sofian ja Brunon tarinoita pystyy muuten kuuntelemaan myös Yle Areenasta kahden tuotantokauden verran äänitiedostoina.
Teos sisältää kaksi tarinaa Sofian ja ennen kaikkea Brunon kommelluksista. Ensimmäisessä Sofia lähtee päiväkotiin ja Brunon pitäisi saada koko päivän aika kulumaan. Mutta television katseluun tarvitaan herkkuja ja herkkuja varten täytyisi käydä kaupassa. Toisessa tarinassa (ensimmäisestä tarinasta johtuen) Bruno lähtee Sofian kanssa päiväkotiin.
Vaikka kirja on suunnattu 3-7-vuotiaille, noin päiväkoti-ikäisille lapsille, oli meillä hauskaa kun yhdessä luimme Brunon koheltamisesta. Bruno ei ole yhtään paha tai ilkeä, mutta kun gorillana yrittää selviytyä ihmisten säännöillä, sattuu ja tapahtuu aivan väkisinkin.
Tarinat olivat lyhyitä ja nopeita lukea. Ne olivat siis oikein mukavaa ns. välipalalukemista, kun viime aikoina lapselle ääneen lukemani alkavat olla pidempiä ja pidempiä. Itse lukevalle teos toimii myös erinomaisesti. Joka sivulla on kuvitusta, joten mielenkiinto pysyy yllä myös pienemmälläkin sadun kuuntelijalla.
Kirjan kuvitus on hauskaa, iloista ja värikästä. Kuvissa on myös paljon pieniä yksityiskohtia, joista lapsen on hauskaa etsiä hauskoja juttuja. Tarinat olivat lapsen mielestä hauskoja ja omaankin makuuni niissä oli tietynlaisia hassuja juttuja, jotka saivat hymyn huulille.
kirjan lisään Satakirjastojen 2026 lukuhaasteeseen, kohtaan 6. Kirjassa katsotaan televisiota. Brunon lempiohjelma onkin Hämmästyttävä Hämähäkkiapina.

Kommentit
Lähetä kommentti