Parin esityksen jälkeen mieheni oli hieman tylsistynyt, sillä hänen sanojansa mukaan, hän ei tajunnut tulleensa opiskelemaan messuille. Mutta alkujärkytyksen jälkeen hän toimi mitä täydellisimpänä assistenttina kuvaamisen ja kaiken kanssa.
Lauantai on messupäivistä vaikein, sillä väkeä on paikalla aamusta asti ihan tolkuttomasti. Tämän vuoksi itse päätin saapua paikalle vasta iltapäivällä. Kallio-lavalle saavuimme odottamaan Mirjami Siréniä, mutta lavalla oli vielä Annukka Salama. Istumapaikoista ei ollut tietoakaan ja käytävä lavan molemmin puolin oli tukossa esitystä seuraavista ihmisistä.
Mirjami Sirénin esitykseen onneksi mahtui istumaan ja pääsin tekemään muistiinpanoja. Sirénin juuri ilmestynyt Sirpaleiden melodia odotti messuilla vielä arvosteltavien kirjojen pinossa, mutta esitys houkutti minua tarttumaan kirjaan pinostani liian aikaisin (ohitin vain yhden kirjan!).
Sirénin edellinen nuorten trilogia oli Aeropolikseen sijoittuva scifi-dystopia. Nyt luvassa onkin fantasiaa. Sirén kertoo fantasian ja scifin kirjoittamisen olevan hyvin erilaista, sillä scifissä säännöt ovat tarkemmat. Fantasiaan yliluonnollisen mahdollisuus antaa paljon enemmän vapautta kirjoittajalle.
Sirén kertoo Sirpaleiden melodiasta, että kirjoittaessa oli hauskaa leikitellä, miten musiikki näkyy kielessä ja maailmassa, jonka hän loi. Hänen luomansa maailma on hyvin samanlainen kuin omamme, mutta musiikkitaikuus erottaa sen.
Kirjan ajatus lähti kukkakaupasta. Podcastista lainatulla menetelmällä Sirén alkoi pohtia, mikä kukkakaupassa on totta, ja mikä siellä olisi sellaista, joka ei ole totta. Sirénin kukkakaupassa myydäänkin lauluja. Ja kukkakimppujen tavoin kaikki ajattelevat, että kukkia viedään juhliin. Mutta miksi niitä ei voisi antaa arkisemminkin? Kiehtova ajatus sai minut tarttumaan teokseen nopeasti, arvostelu siitä siis luvassa!
Samalla lavalla esiintyi puoli tuntia myöhemmin myös Pontus Purokuru. Hänen teoksensa
Purokurun teos sisältää n. 70 tekstiä, vaikka sivuja kirjassa on vain 200. Purokuru sanookin näkevänsä siinä 70 uutta alkua. Hän käsittelee yleviksi ajateltuja teemoja lyhyinä pätkinä, jotta keskittymiskyky voisi lukijalla säilyä.
Koska Purokuru on aiemmin kirjoittanut kapitalismista, keskustelu ajautuukin varsin filosofiseen suuntaan. Tätä on kiehtovaa seurata. Purokurulla on myös paljon yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia, jotka ovat varsin mielenkiintoisia. Olisin voinut kuunnella hänen ajatuksiaan helposti vielä toisen puoli tuntia.
Hetken ehdin seurata lanu-kirjailijoita Metsämarja Aittokoskea, Tittamari Marttista ja Jyri Paretskoita itsereflektion äärellä.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä kävin kuuntelemassa Rimma Erkon kerrontaa Taianomaista väkeä -kirjasta. Tästä esiintymisestä kirjoitin enemmänkin kirja-arvioni lomaan Kirjamaassa. Kävin myöhemmin pyytämässä Erkolta nimikirjoitusta ja sain hänen toisesta kirjastaan arvostelukappaleen Kirjamaata varten.
Liliana Lento löysi minut Nysalorin osastolta juttelemassa Erkon kanssa. Hän tarjosi minulle uutta kirjaansa arvioitavaksi ja tietenkin suostuin ottamaan vastaan arvostelukappaleen. Oli uskomaton fiilis, että joku tunnistaa minut ja tahtoo nimenomaan minun arviotani! Tuli sellainen julkkis-olo.
uskomattoman hienoa. Olen myös tyytyväinen siitä, että maltoin lompakkoni kanssa tähän päivään, sillä matkaan tarttui ennätysmäärä luettavaa.
Kahden arvostelukappaleen lisäksi ostin 7 kirjaa ja 15 mangapokkaria. Lisäksi voitin Deadline Kustannuksen onnenpyörästä yhden kirjan. Lauantain päätteeksi kotiuduin hyvin väsyneenä mutta erittäin onnellisena.
Kommentit
Lähetä kommentti