Siirry pääsisältöön

Vesa-Heikki Hietanen - Kuplivaa elämää

 


Nurkka, 2024, pehmeäkantinen, 76 s.

Sarjakuva on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Kuplivaa elämää on yhdistelmä sarjakuvapiirtäjä Vesa-Heikki Hietasen kiinnostusta meribiologiaan sekä maailman, ihmisten, ilmiöiden ja yhteiskunnan tarkkailua.

Kuplivaa elämää on ilmestynyt jo yli 10 vuoden ajan eri julkaisuissa, mm. Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena sarjakuvana 3/2018. Nyt sarjakuvan helmet on koottu yksiin kansiin. Kun sain itse kirjan käteeni, ihmettelinkin mistä se on tuttu. En kuitenkaan ollut teoksesta enkä sen tekijästä kuullut aiemmin. Olen varmasti siis strippeihin törmännyt ennenkin.

Teos sisältää lyhyitä 1-4 ruudun mittaisia strippejä. Teos on kannesta kanteen värikäs ja tämän ansiosta kiinnosti kovasti myös lastanikin. Sarjiksen vitsit ja sisältö on kuitenkin kyllä ihan puhtaasti aikuisten kamaa. Tapahtumien miljöö on meri ja hahmot ovat kaikki meressä (tai sen läheisyydessä) eläviä olentoja. Näkyvin hahmo on kuitenkin Mustis, alkoholisoitunut punkkari-mustekala. Vakituisesti seikkailee mukana myös kansikuvan rapu sekä mato. Mukaan mahtuu kaloja, haita, lokkeja, loisia ynnä muita meren asukkaita.

Toiset stripit ovat puhtaasti huumoria, toisissa taas kerrotaan jokin hämmentäväkin fakta jostakin meren asukkaasta. Esimerkiksi yhdessä stripissä kerrotaan, kuinka pistoolirapu pystyy tuottamaan saksillaan kovemman metelin kuin avaruusraketin nousu ja Mustis kiljuu lopettamaan metelin, koska hänellä darra. Kokonaisuutena tämä sarjiskokoelma onkin mielenkiintoinen yhdistelmä tietopakettia sekä räävitöntä huumoria.

Ihan kaikki stripit eivät joko olleet mielestäni hauskoja tai en ihan tajunnut vitsiä. Pääasiassa tämä oli kuitenkin hauska kokoelma, jonka räävitön (ja hieman mautonkin) huumori toimi itseeni hyvin. Hauskin hahmo kokoelmassa oli punkkari-mustekala Mustis. Menneestä elämästäni tiedän yhden samanlaisen idiootin ja naureskelin Mustiksen toilailuille paljon. Olevinaan anarkisti ja oman tiensä kulkija, vaikka todellisuudessa Mustis on vain työtön juoppo.

Opin lukiessani myös monia kiehtovia ja myös hyvin ällöttäviä faktoja merten syvyyksistä. Esimerkiksi laakamatojen lisääntymistavan ja soidinmenot oli kiehtovaa ja samalla äärettömän ällöttävää! Ja siitä sai lisäksi vielä hauskan stripin. Sarjis ei sovi tosikoille, mutta huonolla huumorilla varustetuille hauska pläjäys!

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kimmo Keto - Aliisa ja Helmi & Kouluretki / Aliisa ja Helmi & uusi oppilas

  Books on Demand, 2024, kovakantinen, 110 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Keto on kirjoittanut tarinat omille lapsilleen ja lasten toiveesta painattanut omakustanteena kääntökirjaksi. Tarinoiden tähtinä ovat kirjailijan omat lapset. Mielestäni on todella suloista ja ihanaa, että isä on kertonut itse tarinoita lapsilleen. On ihan yhtä suloista, että lapset ovat halunneet isänsä tarinoista oman kirjan. Itsekin joskus kirjoittelin lapselleni omia tarinoita ja luin niitä hänelle. Tämä aiheutti kirjatoiveen sijaan sen, että lapseni halusi alkaa kirjoittaa itse omaa tarinaansa (jota muuten on jatkanut jo 4 vuotta!). Ehkä minun tarinani eivät olleet niin hyviä… Aliisa ja Helmi & Kouluretki kertoo nimensä mukaisesti kouluretkestä. 10-vuotiaat Siskokset nauttivat luonnosta, liikkumisesta ja luokkakavereiden kanssa touhuamisesta. Hämmennystä kuitenkin aiheuttaa luokkakaveri, joka on meikannut voimakkaasti retkelle, pukeutunut viimeisimpiin muotivaatteisiin ja inh...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...
1 kommentti
Lue lisää

Hae tästä blogista