Heidi Roth - Lumina

 

Spellpolaris, 2024, kovakantinen, 374 s.

Kuvittanut Jenni Nadin

Näin kirjailijan mainostavan kirjaansa instagramissa ja jo pelkkä kansikuva vetosi minuun. Sisältö lupaa suomalaista mytologiaa, loitsurunoutta ja shamanistisia perinteitä. Luvassa on myös seikkailu nuorille lukijoille meille tutussa Keskisessä, mutta myös Alisessa ja Ylisessä. Tarina antaa myös uusia tulkintoja Kalevalan myyttisille kertomuksille ja henkilöille.

Minut oli ostettu jo pelkällä kansikuvalla, mutta lupaus sisällöstä pakotti minut ostamaan Luminan omaan hyllyyn. Vaikka teos on suunnattu nuorille lukijoille, väittäisin, että suomalaisesta mytologiasta ja Kalevalasta kiinnostunut aikuinen saa teoksesta paljon enemmän irti ja osaa arvostaa sitä taustatyötä, jonka kirjailija on tehnyt.

Tarina ei kerro Kalevalaa uudestaan, vaan luo Kalevalan hahmoille uuden tarinan ja taustat. Lumina kertoo šhamaaniksi opettelevasta tytöstä, jonka kohtalona on yhdistää kaikki maailmat ja pelastaa ne varmalta tuholta. Luminan äiti Mana on opettanut kaiken tarpeellisen, mutta yhdestäkään suuresta seikkailusta ei selvitä ilman ystäviä. Lumina joutuu kuitenkin punnitsemaan hyvän ja pahan välillä sekä tekemään aikuisen ihmisen päätöksiä.

Rothin tarina on kaunis kunnianosoitus suomalaiselle mytologialle, kansantaruille ja kansanperinteelle. Hän teoksessaan kunniottaa vanhoja taruja lumoavasti, mutta antaa niille silti uuden ja nykyaikaisen ilmaisuasun. Kalevalan pakkolukenut sukupolvi saa tarinasta irti uudenlaisen ja kauniimman näkökulman. Nuorille se taas herättää eloon sekä liittää kiinnostavien asioiden listalle vanhat kansantarut ja kerrontatyylin.

Uskaltaisin myös väittää, että Luminan tarina sytyttää nuoressa lukijassa kiinnostuksen kansalliseepokseemme Kalevalaan ihan toisella tapaa. Äidinkielen tuntien pakkolukemistona Kalevalan tarina ei ole nuoria oikein inspiroinut, mutta tämän tarinan myötä Kalevalastakin löytyy kiehtova puoli uudelleen.

Heidi Roth on tehnyt valtavan työn tutkiessaan ja perehtyessään kirjansa taustoihin, aiheisiin ja teemaan. Ikiaikainen viisaus tuntuu tutkimustyön ohessa imeytyneen myös Rothin omaan tekstiin ja sitä oli suuri ilo lukea. Nautin eritoten lukiessani, että Kalevalan hahmoille luotiin toisenlaiset taustat ja tarinat, jolloin tutut hahmot eivät vaikuta niin puuduttavilta ja julmilta hahmoilta.

Lukukokemuksena Lumina on huikea. Sen sivut henkivät niin ikiaikaista tietoa kuin miellyttävää ja viihdyttävää tarinankerrontaa. Lukemisesta nauttii niin nuori kuin aikuinenkin lukija. Jos nuorta ei saa lukemaan Kalevalaa, kannattaa tarjota tätä teosta vaihtoehtona. Sitä ennen suosittelen lukemaan ja nauttimaan myös itse!

Kirjan lisään Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2024, kohtaan 7. Historialliseen Pohjois-Suomeen sijoittuva kirja. Kirjassa seikkaillaan itse asiassa Pohjolassa, joten tämä ei ihan yksi yhteen toimi, mutta tarpeeksi lähellä totuutta minulle.