Siirry pääsisältöön

Joanna Heinonen - Metsän väki

 


Robustos, 2024, kovakantinen, 317 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta, kuten myös ensimmäinen osa sarjaa. Veren väki on sarjan ensimmäinen osa. Metsän väki on sarjan itsenäinen jatko-osa, mutta suosittelen lukemaan ensimmäisen osan ennen tätä. Kokonaisuus pysyy paremmin hallussa ja lukija ymmärtää paremmin taustoja ja ihmisten välisiä tunnesiteitä.

Rehellisesti sanottuna ensimmäinen osa oli minusta parempi, koukuttavampi luettava. Metsän väki on myös hieno teos, mutta ei imaise lukijaa otteeseen ihan niin tiukasti kuin Veren väki. Tämä johtunee siitä, että kirjan päähenkilö Olivia ei ole jatkuvassa hengenvaarassa, vaan hänen tarinaansa voidaan kertoa rauhallisesti, kaikki vaikuttavat tekijät selittäen. Ehdottomasti kuitenkin kiinnostava teos ja tämä avaa monia kysymysmerkkejä, jotka jäivät Veren väestä mietityttämään.

Kiira tapaa vihdoin Olivian, kadonneen parhaan ystävänsä. Kun Kiiralle selviää koko tarina Olivian katoamisesta ja mikä Olivia oikeasti on, alkaa ystävysten yhteinen jännittävä seikkailu. Olivia on metsänhaltia, jonka elämä on ollut pitkään eristettyä hallitsemattoman karhun mielen vuoksi. En oikeastaan viitsi kertoa enempää kirjan juonesta, koska on mahdotonta paljastaa oikeastaan mitään pilaamatta lukijan yllätystä. Kerrottakoon kuitenkin sen verran, että matkaa tehdään ympäri Suomea, ihmissuhdesotkut vaikuttavat kaikkiin ja kirjan aikana tavataan voimakas ja pelottava Louhi, joka tuntuu olevan ainoa ratkaisu Olivian ongelmiin.

Metsän väki on tunnelmaltaan hyvin erilainen, kuin Veren väki. Tämä osoittaa kirjailijan huikeaa taitoa tuoda esiin erilaisten henkilöhahmojen olemus. Olivia on taustaltaan, elämältään ja sukujuuriltaan totaalisen erilainen kuin edellisen osan Kiira. Tämän vuoksi teoksen henki ja fiilis ovat myös täysin erilaisia. Tämä tekee Metsän väestä todella kiehtovan, sillä kontrasti edeltäjäänsä on kova.

Metsän väki ammentaa paljon enemmän vaikutteita suomalaisesta ja karjalaisesta kansanperinteestä. Teoksessa tulee hyvin esitellyksi suomalaiset tarujen hahmot, heidän elintapansa sekä metsäfantasia parhaimmillaan. Teoksessa amerikkalainen ihmissusi saa sydäntä lämmittävän vastineen, ihmiskarhun. Metsähiset pystyvät muuttumaan karhuiksi tai mäyriksi tai muiksikin eläimiksi perintönsä mukaan.

Taannoin tein jotakin ”tunnetko nämä suomalaiset sanat”-testiä, ja siinä mainittiin, että todella harva suomalainen enää tietää, mitä tarkoittaa metsänpeitto. No, jouduin myöntämään, etten tiennyt itsekään (vastasin väärin). Jos jäi kiinnostamaan mikä se metsänpeitto sitten on, kannattaa lukea tämä kirja!

Kirjan sijoitan Helmetin 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 35. Kirjassa vietetään aikaa luonnossa.

Kommentit

  1. Metsänpeitto on tuttu asia, mutta metsähisistä en ole suomen kielessä juuri kuullut. Maahisista kyllä. Haltian ja haltioitumisen yhteys on hyvä asia suomen kielessä, koska sen verran moni tuntuu kuvittelevan, että haltia pitäisi kirjoittaa haltija. Mutta onhan eri asia puhua metsän haltiasta kuin vaikkapa ajoneuvon haltijasta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista