Siirry pääsisältöön

Joanna Heinonen - Metsän väki

 


Robustos, 2024, kovakantinen, 317 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta, kuten myös ensimmäinen osa sarjaa. Veren väki on sarjan ensimmäinen osa. Metsän väki on sarjan itsenäinen jatko-osa, mutta suosittelen lukemaan ensimmäisen osan ennen tätä. Kokonaisuus pysyy paremmin hallussa ja lukija ymmärtää paremmin taustoja ja ihmisten välisiä tunnesiteitä.

Rehellisesti sanottuna ensimmäinen osa oli minusta parempi, koukuttavampi luettava. Metsän väki on myös hieno teos, mutta ei imaise lukijaa otteeseen ihan niin tiukasti kuin Veren väki. Tämä johtunee siitä, että kirjan päähenkilö Olivia ei ole jatkuvassa hengenvaarassa, vaan hänen tarinaansa voidaan kertoa rauhallisesti, kaikki vaikuttavat tekijät selittäen. Ehdottomasti kuitenkin kiinnostava teos ja tämä avaa monia kysymysmerkkejä, jotka jäivät Veren väestä mietityttämään.

Kiira tapaa vihdoin Olivian, kadonneen parhaan ystävänsä. Kun Kiiralle selviää koko tarina Olivian katoamisesta ja mikä Olivia oikeasti on, alkaa ystävysten yhteinen jännittävä seikkailu. Olivia on metsänhaltia, jonka elämä on ollut pitkään eristettyä hallitsemattoman karhun mielen vuoksi. En oikeastaan viitsi kertoa enempää kirjan juonesta, koska on mahdotonta paljastaa oikeastaan mitään pilaamatta lukijan yllätystä. Kerrottakoon kuitenkin sen verran, että matkaa tehdään ympäri Suomea, ihmissuhdesotkut vaikuttavat kaikkiin ja kirjan aikana tavataan voimakas ja pelottava Louhi, joka tuntuu olevan ainoa ratkaisu Olivian ongelmiin.

Metsän väki on tunnelmaltaan hyvin erilainen, kuin Veren väki. Tämä osoittaa kirjailijan huikeaa taitoa tuoda esiin erilaisten henkilöhahmojen olemus. Olivia on taustaltaan, elämältään ja sukujuuriltaan totaalisen erilainen kuin edellisen osan Kiira. Tämän vuoksi teoksen henki ja fiilis ovat myös täysin erilaisia. Tämä tekee Metsän väestä todella kiehtovan, sillä kontrasti edeltäjäänsä on kova.

Metsän väki ammentaa paljon enemmän vaikutteita suomalaisesta ja karjalaisesta kansanperinteestä. Teoksessa tulee hyvin esitellyksi suomalaiset tarujen hahmot, heidän elintapansa sekä metsäfantasia parhaimmillaan. Teoksessa amerikkalainen ihmissusi saa sydäntä lämmittävän vastineen, ihmiskarhun. Metsähiset pystyvät muuttumaan karhuiksi tai mäyriksi tai muiksikin eläimiksi perintönsä mukaan.

Taannoin tein jotakin ”tunnetko nämä suomalaiset sanat”-testiä, ja siinä mainittiin, että todella harva suomalainen enää tietää, mitä tarkoittaa metsänpeitto. No, jouduin myöntämään, etten tiennyt itsekään (vastasin väärin). Jos jäi kiinnostamaan mikä se metsänpeitto sitten on, kannattaa lukea tämä kirja!

Kirjan sijoitan Helmetin 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 35. Kirjassa vietetään aikaa luonnossa.

Kommentit

  1. Metsänpeitto on tuttu asia, mutta metsähisistä en ole suomen kielessä juuri kuullut. Maahisista kyllä. Haltian ja haltioitumisen yhteys on hyvä asia suomen kielessä, koska sen verran moni tuntuu kuvittelevan, että haltia pitäisi kirjoittaa haltija. Mutta onhan eri asia puhua metsän haltiasta kuin vaikkapa ajoneuvon haltijasta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Danielle L. Jensen - Vereen tatuoitu

Kohtalottomien saaga 1 Docendo, 2025, kovakantinen, 446 s. (A Fate Inked in Blood; Saga of the Unfated Book 1, 2024) Suomentanut Ronja Erkko Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Viikinkien mytologiasta ammentava romantasia, joka kuulosti kaikkineen pakko lukea -teokselta. Enkä hetkeäkään erehtynyt arviossani!  Huikean hyvää fantasiaa, upeasti huomioitu skandinaaviset mytologiat sekä todentuntuisesti otettu historiallisia seikkoja huomioon esim. viikinkikulttuurista. Romantiikkaosio toimii ja juoni pitää koukussa koko tarinan ajan. Henkilöhahmot olivat kiinnostavia ja viihdyttäviä. Seksikin oli hyvin kirjoitettu, miellyttävää lukea.  Harmittavasti vain tarina jäi kesken ja seuraavakin osa pakko saada! Saaga on kaksiosainen ja seuraava osa ilmestyy vasta keväällä 2026! Joten jatkon kanssa tarvitaan nyt paaljon malttia, mutta odotan innolla! Freia joutui perheensä edun vuoksi naimaan kamalan miehen ja elää kalastajatorpassa perkaamasssa kaloja päivästä toiseen. Narsi...

Brynne Weaver - Teurastaja & Mustarastas

Murhanhimo 1 Otava, 2025, kovakantinen, 313 s. Suomentanut Elina Koskelin Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta omasta pyynnöstäni. Kiinnostuin kirjasta nimen ja kansikuvan perusteella, samoin olen jo pitkään ollut utelias dark romance -genrestä. Ja eroottiset kohtaukset kirjoissa on välillä plussaa. Sloane Sutherland on saanut FBI:lta taiteilijanimen Ristilukki. Nimi juontuu erikoisista verkoista, joita Sloane punoo murhapaikoilleen. Viimeisin murha on mennyt pahasti pieleen, sillä Sloane on onnistunut lukitsemaan itsensä vankityrmään. Onneksi paikalle sattuu Bostonin Teurastaja. Ristilukki ja Teurastaja löytävät nopeasti yhteisen sävelen ja haastavat toisensa vuotuiseen veriseen murhapeliin. Kummallakin on tavoitteena voittaa peli, mutta lämpiävät tunteet sotkevat mittelön pahasti. Luvassa on siis runsaalla chilillä maustettua kaaosta, väristyksiä ja pikimustaa huumoria.  Omaan makuuni tarina oli ihan luettava, mutta ei varsinaisesti kuitenkaan ollut ihan minua varten....

Hae tästä blogista