Siirry pääsisältöön

Kimmo Ojala - Yrjö Ärjylän herkimmät

 


Avain, 2024, kovakantinen, 48 s.

Kuvittanut Jussi Jääskeläinen

Kun sain tämän teoksen postissa ja näytin lapselleni, hänen ensi reaktionsa oli: ”Eikä, ei taas joku tylsä runokirja!” Noh, luimme runoteoksen kuitenkin ja kun lopuksi kysyin lapsen mielipidettä, kirja sai kaksi peukkua ja ison hymyn!

Runot ovat hauskoja, selkeästi ymmärrettäviä ja mukavaan luenta-rytmiin kirjoitettuja. Teoksen kruunaa vielä hempeät ja hauskat kuvitukset, joita lapsi tutkaili minun lukiessani. Hulvattomat ja hullunkuriset hahmot kummallisine kommelluksineen tekivät lukukokemuksesta huvittavan ja miellyttävän.

Lapsen suosikkirunoja olivat Baby oujee, Lätty-Late ja Ibizan mummon bändi. Keskustelua herätti Presidentin puhe, Puten housut, Prinsessa Martti ja Professori Hölynpölynen. Kaikkiaan runot aiheuttivat naurua ja kikatusta, hyvää mieltä ja iloista hämmästelyä. Teoksen myötä lapsi alkoi jopa harkita, että voisi haluta jatkossakin lisää runokirjoja, jos ne ovat yhtä kivoja kuin tämä.

Teos oli ehdottomasti myös omaan makuuni. Olen huono arvostelemaan runoja, koska usein minulla menee aivan ohi niiden sisältö. Teoksen runot olivat kuitenkin selkeitä kuin tarinat ja niissä oli miellyttävä rytmi ja loppusoinnutus. Lukiessani minun oli helppo muokata lukutapaani tekstin rytmityksen mukaan. Ibizan mummo esimerkiksi oli vahvasti räppityylistä, kun Baby oujee oli rockimpaa ja Yrjö Ärjylän herkimmät taas runollisempi ja soinnikkaampi.

Olen myös kovin hämmästynyt, sillä tasaisesti olen vuosien varrella lukenut myös jonkin verran lasten runoja, mutta harvoin ne onnistuvat kertomaan kokonaisia tarinoita. Teoksen runot sisälsivät mielestäni kappalemääränsä verran hauskoja tarinoita, sen sijaan että olisivat vain lyhyitä loruja. Teoksen luettuani olen sitä mieltä, että minäkin voisin lukea lisää runoja ja Ojalan tuleva tuotanto ehdottomasti menee lukulistalle (vinkkinä siis, kirjoitathan lisää!!).

Kimmo Ojala soittaa päätyöksen Orffit-lastenmusiikkiorkesterissa ja teos on hänen ensimmäinen runoteoksensa. Kaikin tavoin teoksesta kuitenkin huokuu se, että Ojalalla on hallussaan niin rytmi kuin lasten viihdyttäminenkin. Orffit ovat aktiivisesti keikkaileva orkesteri ja heidän tarinansa on alkanut jo vuonna 1996.

Kirjan lisään vielä Helmetin 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 12. Lastenrunokirja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kimmo Keto - Aliisa ja Helmi & Kouluretki / Aliisa ja Helmi & uusi oppilas

  Books on Demand, 2024, kovakantinen, 110 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Keto on kirjoittanut tarinat omille lapsilleen ja lasten toiveesta painattanut omakustanteena kääntökirjaksi. Tarinoiden tähtinä ovat kirjailijan omat lapset. Mielestäni on todella suloista ja ihanaa, että isä on kertonut itse tarinoita lapsilleen. On ihan yhtä suloista, että lapset ovat halunneet isänsä tarinoista oman kirjan. Itsekin joskus kirjoittelin lapselleni omia tarinoita ja luin niitä hänelle. Tämä aiheutti kirjatoiveen sijaan sen, että lapseni halusi alkaa kirjoittaa itse omaa tarinaansa (jota muuten on jatkanut jo 4 vuotta!). Ehkä minun tarinani eivät olleet niin hyviä… Aliisa ja Helmi & Kouluretki kertoo nimensä mukaisesti kouluretkestä. 10-vuotiaat Siskokset nauttivat luonnosta, liikkumisesta ja luokkakavereiden kanssa touhuamisesta. Hämmennystä kuitenkin aiheuttaa luokkakaveri, joka on meikannut voimakkaasti retkelle, pukeutunut viimeisimpiin muotivaatteisiin ja inh...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista