Siirry pääsisältöön

Silja Vuorikuru - Kultalintu, mustasulka

 


Kustannus Aarni, 2021, kovakantinen, 250 s.

Voitin kirjan Kustannus Aarnin teettämään kyselyyn osallistumisesta. Kysely koski e-kirjoja ja niiden käytettävyyttä eri alustoilla. Sain valita kustannusyhtiön tuotannosta vapaavalintaisesti kirjan, minkä haluan ja päädyin tähän. Kirja kuulosti kiinnostavalta ja kansi on kaunis sekä hämmentävä.

Kirja on yksi kolmesta voittajatekstistä Kustannus Aarnin vuonna 2020 järjestämästä Minä ja metsä -kirjoituskilpailusta. Kirjassa metsä toimii päähenkilön turvapaikkana, niin symbolisesti mielikuvituksessa kuin oikeassakin elämässä. Kirja on äidittömän Iiriksen kasvutarina 8-vuotiaasta 18-vuotiaaseen asti. Se on paikoin ahdistava, raastava ja todella kipeä. Paikoin taas lumoavan kaunis ja koskettava.

Iiriksen äiti tekee kuolemaa ja lopulta kuoleekin. Kukaan ympärillä vain ei oikein tunnu ymmärtävän, että kaikista suurin kipu ja ikävä on juuri Iiriksellä. Koulussa häntä pilkataan äidittömäksi, opettajat turhautuvat hänen avuttomuuteensa ja kaikista pahin on Sirkkariitta, joka eräänä päivänä vain ilmestyy Iiriksen kotiin siivoamaan ja lopulta ei enää lähde pois. Sirkkariitalle Iiris on vastenmielinen häiriö, jota tämä ei halua edes nähdä. Iiriksellä on vain yksi ystävä, Tyttö. Lisäksi Iiriksen täti yrittää kaikin keinoin auttaa, mutta isä eikä Sirkkariitta päästä tätiä enää taloon. Kaiken tämän kurjuuden keskellä asiat voivat mennä vain huonompaan suuntaan, ja huonompaan…

Kirja on todella riipaiseva, ahdistava ja herättää halun kirkua tämän pienen tytön puolesta. Kirjassa on hyvä psykologinen ulottuvuus, joka osoittaa hienosti sen, miten sokeaksi yhteiskunta voi tulla yhden ihmisen tuskalle. Miten helposti ajattelemme, että ihminen on itse valinnut olla huonompi, kärsiä tai elää puutteessa. Vielä 80- ja 90-luvulla tämä tarina olisi voinut olla sanasta sanaan täyttä totta. Tämän päivän lapsia suojellaan jo huomattavasti paremmin ja sosiaalitoimi sekä lastensuojelu puuttuu varomerkkeihin paljon helpommin. Mutta jos tilanteeseen ajateltaisiin aikuista, joka vakuuttaa kaiken olevan hyvin, tilanne onkin toinen, silloin jää helpostikin pulaan, vaikka avun kielto johtuisi pelosta.

Kirja oli hienoa, mukanaan kuljettavaa tekstiä, jota oli todellinen ilo lukea. Tarinan sisältö kuitenkin alkoi jossain kohtaa hiipiä ihon alle, ja minua tuskastutti lukea jatkuvaa kurjuutta. Kirja oli rakennettu lyhyisiin kappaleisiin, joten kirjaa oli helppo lukea pienissä pätkissä. Kaikesta huolimatta lopussa kaikki päättyy hyvin, mutta sinne pääseminen alkoi jossain kohtaa olla piinallista. Tämän vuoksi kirjan lukeminen alkoi minullakin jossain vaiheessa hidastua ja takkusi kovasti. Kaiken kaikkiaan kirja oli todella hyvä, ajatuksia herättävä ja se oli myös yhteiskunnallisesti kantaa ottava. Loistava tuotos kaikkineen!

Koska ahdistavuutensa vuoksi kirjan lukeminen takkusi, sijoitin sen Helmetin 2023 lukuhaasteeseen kohtaan 26. Kirja, jonka lukeminen on haastavaa jostain syystä. Tästä huolimatta annan kirjalle arvosanaksi kuitenkin täydet 5/5. Se oli huikea ja ravisteleva teos. Näen kirjan kauniin taiteellisen ulottuvuuden myös! Se lomittuu satumaiseen kerrontaan, jossa metsä ja linnut tulevat osaksi tarinaa kuin todellisina tapahtumina. Se näkyy myös Tytön hahmossa, kuinka epätoivoisimmassakin tilanteessa voi olla se joku, joka tulee ottamaan kädestä kiinni ja seisoo rinnalla. Kuinka metsä voi piilottaa sinut ja pitää hellässä huomassaan.

Silja Vuorikuru (o.s. Könönen) on syntynyt Kouvolassa 1977. Hän on suomalainen kirjallisuudentutkija, kirjailija ja tietokirjailija. Vuorikuru väitteli 2012 tohtoriksi Helsingin yliopistossa Aino Kallaksen tuotannon intertekstuaalisuudesta. Pääaineena Vuorikurulla oli kotimainen kirjallisuus. Hän on opiskellut myös folkloristiikkaa ja suomen kieltä. Vuonna 2017 Vuorikuru julkaisi kirjailijaelämäkerran Aino Kallas: Maailman sydämessä. Kultalintu, mustasulka oli Vuorikurun esikoisromaani. Romaanissa Vuorikuru käsittelee oman äitinsä menettämisen kokemusta ja surua. Vaikka Vuorikuru on käyttänyt omaa kokemustaan vahvasti kirjassa, on kirja silti täysin fiktiivinen.

Suosittelen tutustumaan myös muihin Kustannus Aarnin kirjoihin! Pienemmät kustantamot panostavat aina tusinatavaran ohi, jolloin niistä saattaa löytää todellisia löytöjä. Kustannus Aarni tekee tosiaan myös parhaillaan kehittelytyötä, jotta e-kirjoista tulisi entistä parempia lukea erilaisilla laitteilla. https://kustannusaarni.fi/

Kustannus Aarnin julkaisuihin kuuluu kirjoja historiasta, nyky-Suomesta ja mahdollisista muista maailmoista. Aarnin kustannusohjelmassa korostuu samalla luonto. 

 

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_Vuorikuru

https://kustannusaarni.fi/mina-ja-metsa/#

https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/silja-vuorikuru-menetti-lapsena-aitinsa-ei-lapsen-suru-ainakaan-pienempi-ole-kuin-aikuisen

Kommentit

  1. On jäänyt voimakkaasti mieleen, luin viime kesänä. Koskettava todellakin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kimmo Keto - Aliisa ja Helmi & Kouluretki / Aliisa ja Helmi & uusi oppilas

  Books on Demand, 2024, kovakantinen, 110 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Keto on kirjoittanut tarinat omille lapsilleen ja lasten toiveesta painattanut omakustanteena kääntökirjaksi. Tarinoiden tähtinä ovat kirjailijan omat lapset. Mielestäni on todella suloista ja ihanaa, että isä on kertonut itse tarinoita lapsilleen. On ihan yhtä suloista, että lapset ovat halunneet isänsä tarinoista oman kirjan. Itsekin joskus kirjoittelin lapselleni omia tarinoita ja luin niitä hänelle. Tämä aiheutti kirjatoiveen sijaan sen, että lapseni halusi alkaa kirjoittaa itse omaa tarinaansa (jota muuten on jatkanut jo 4 vuotta!). Ehkä minun tarinani eivät olleet niin hyviä… Aliisa ja Helmi & Kouluretki kertoo nimensä mukaisesti kouluretkestä. 10-vuotiaat Siskokset nauttivat luonnosta, liikkumisesta ja luokkakavereiden kanssa touhuamisesta. Hämmennystä kuitenkin aiheuttaa luokkakaveri, joka on meikannut voimakkaasti retkelle, pukeutunut viimeisimpiin muotivaatteisiin ja inh...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista