Siirry pääsisältöön

Lucinda Riley - Myrskyn sisar

 


Bazar, 2018, pokkari, 734 s.

(The Storm Sister, 2015)

Suomentanut Hilkka Pekkanen

Seitsemän sisarta -sarjan toinen osa, joka kertoo Allyn tarinan. Ostin siis koko sarjan kirpparilta kotikaupungistani, 2€ kappale. Ensimmäinen osa oli hyvä, mutta minua tympäisi se, että juuri kun tarina alkoi viedä imussaan, pompattiin toiseen tarinaan. Eli jos et yhtään kirjaa ole lukenut, kirjat rakentuvat aina keskittyen yhden sisaren tarinaan. Nykyhetkeen sijoittuvan tarinan lisäksi kerrotaan kunkin sisaren suvun historiaa. Ensimmäisessä osassa pomppittiin edes takaisin melkeimpä luku kerrallaan ja se alkoi minua ärsyttää.

Tässä kirjassa sen sijaan pomppimista oli paljon vähemmän. Kerrottiin Allyn omaa tarinaa ensin pitkä pätkä, sitten kerrottiin puolet suvun historiasta, palattiin hetkeksi nykypäivään ja sitten takaisin suvun historiaan. Tämän jälkeen nykypäivän kautta tultiin sukuhistoriassa vielä yksi sukupolvi alaspäin, kunnes loppu tarinaa kulki nykypäivässä. Tämä toimi minulle paljon paremmin. Tosin pakko myöntää, että toisen sukupolven tarinan tullessa esiin, minua alkoi taas tympäistä. Kokonaisuutena kuitenkin tämä kirja oli mielestäni paljon vetävämpi, koukuttavampi ja viihdyttävämpi. Tässä osassa hyppäykset historian ja nykypäivän välillä eivät myöskään katkaisseet kumpaakaan tarinaa kovin pahasti kesken, vaan tauotukset olivat sopivampia kummankin tarinan kannalta.

Seitsemän sisarta -sarjan kirjat alkavat kaikki samasta hetkestä. Siitä, kun D’apliésen kuusi sisarusta saavat tietää adoptioisänsä Papa Saltin kuolleen. Sisarukset kokoontuvat Atlantikseen, lapsuutensa kotiin. Papa Salt on jättänyt heille kaikille kirjeen sekä koordinaatit. Niiden avulla kukin sisar voi selvittää selvittää alkuperänsä.

Ally on ammattipurjehtija ja päätyy kisaamaan kuuluisissa purjehduskisoissa. Hän on korviaan myöten rakastumassa, kun saa kuulla isän kuolemasta. Papa Saltin hänelle jättämät vihjeet kuljettavat Allyn Norjaan, jossa hän saa kuulla yli sata vuotta sitten eläneestä Anna Landivikista, joka lauloi Edward Griegin oopperan ensi-illassa. Edward Grieg, Anna Landvik ja Jens Havorsen kuljettavat lukijaa mukanaan musiikin ja säveltämisen maailmassa. Matkaan mahtuu niin iloa ja riemua kuin surua ja tuskaakin. Lopulta Ally joutuu miettimään mitä uskoa ja mitä ei. Samalla hän joutuu selviämään oman elämänsä kivusta ja tuskasta sekä käsittelemään kaiken sen keskeltä nousevaa riemua ja iloakin.

Kuten jo sanoinkin, tämä kirja oli paljon parempi, kuin sarjan ensimmäinen osa. Tälle osalle annan täyden 5/5. Kirjan lisään Helmetin 2022 lukuhaasteeseen kohtaan 11. Kirjassa tapahtumia ei kerrota aikajärjestyksessä. Tämä on hieman ehkä köykäisesti tulkittu kohtaan, sillä kirjassa kulkee kaksi eri tarinaa aikajärjestyksessä, mutta koska niitä kerrotaan kolmessa eri ajassa, tämä kelpaa minun kriteereihini.

Jos kirja kuulosti yhtään kiinnostavalta ja sarja alkoi kiinnostaa, kannattaa aloittaa sarjan ensimmäisestä osasta. Kirjojen takakansissa sanotaan kyllä, että kolme ensimmäistä kirjaa voi lukea missä järjestyksessä haluaa, mutta uskon ensimmäisen osan kuitenkin avaavan sarjaa parhaiten. Siitä voi lukea tarkemmin aiemmasta blogipostauksestani https://lukutoukanluetutsivut.blogspot.com/2022/06/lucinda-riley-seitseman-sisarta.html .

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista