Siirry pääsisältöön

Frances Hodgson Burnett - Pikku Lordi

 


Otava, 1932, kovakantinen, 189 s.

(Little Lord Fauntleroy, 1886)

Suomentanut Helmi Krohn

Tämän ihastuttavan vanhan kirjan ostin antikvaariliikkeestä. Rakastuin Burnettin kirjoihin luettuani englanniksi Salaisen puutarhan (The Secret Garden) ja sen jälkeen metsästin kissojen ja koirien kanssa tuota kirjaa suomeksi. Sitä vaan ei mistään löytynyt juuri silloin. Ei mennyt onneksi kauaakaan, kun kirjasta ilmestyi uusintapainos erittäin kauniilla kansikuvalla ja ostin kirjan omaksi. Sen jälkeen olen metsästänyt muita Burnettin kirjoja, joita on alkanut ilmestyä myyntiin antikvaareihin. Oma kirjani tästä romaanista on vanha ja kulunut, mutta silti mielestäni yksi kirjahyllyni aarteista.

Pikku lordi oli Burnettin ensimmäinen lasten kirja, jonka hän julkaisi. Se julkaistiin ensin St. Nicholas Magazinessa vuosina 1885–1886 novellisarjana. Kirjana se julkaistiin 1886. Kirjasta tuli Burnettin tunnetuin ja menestynein kirja, osittain siihen liittyneen oikeudenkäynnin takia mutta Burnett voitti oikeudenkäynnin E. V. Seebohmia vastaan. Sijoitin tämän kirjan Lukki-lukuhaasteeseen 2022, kohtaan 5. Kirja, jossa muutetaan. Arvosanaksi annan 4/5.

Kirja kertoo tavallisesta pienestä pojasta, Cedrik Errolista. Hän on mitä suloisin ja hyvätapaisin pieni poika, jonka parhaita ystäviä ovat ryytikauppias Mr. Hobbs ja saappaankiillottaja Dick. Cedrikin elämä muuttuu kuitenkin täysin, kun eräänä päivänä poika kutsutaan kotiin, koska häntä on tullut tapaamaan lakimies Mr. Havisham. Käy ilmi, että Cedrik on ainoa elossa oleva perijä Doricourtin kreiville ja nyt kreivi tahtoo perijän luokseen kasvatettavaksi lordin asemaansa. Cedrikin isä oli kreivin nuorin poika, mutta niin hänen isänsä kuin tämän veljetkin ovat kuolleet. Vilpittömyydellään, hyvätapaisuudellaan ja iloisella, valloittavalla persoonallaan Cedrik valloittaa kaikki ihmiset puolelleen, myös kylmän ja piittaamattoman isoisänsä.

Tarina on hurmaava ja valloittava. Se on mitä loistavinta ajankuvausta ja esittelee vanhan englannin aikaista kulttuuria sekä perimyksen tärkeyttä hienosti. Tarinana kirja ei mielestäni ole niin vaikuttava, kuin Burnettin tuoreemmat, kuten esimerkiksi Salainen puutarha. Se on silti valloittava kirja, joka tarjoaa paljon lukijalleen. Mielestäni vahvasti lukemisen arvoinen kirja, joka on valitettavasti alkanut painua jo unholaan. Kannattaa siis lukea, jos vielä saat jostain käsiisi!

Frances Hodgson Burnett (Frances Eliza Hodgson) syntyi 24.11.1849 Manchesterissa. Burnettin lapsuus oli köyhä isän kuoltua kun Frances oli vain 3-vuotias. Myöhemmin Burnett auttoi perhettään elannon hankkimisessa myymällä tarinoitaan lehtiin. Enimmäkseen Burnett kirjoitti ensin romanttisia tarinoita, mutta alkoi myöhemmin kirjoittaa lapsille suunnattuja tekstejä. Omana aikanaan Burnettin romanttiset tarinat olivat suositumpia, mutta myöhemmin hän tuli tunnetuksi lapsille suunnatuista kirjoistaan. Burnett meni naimisiin lääkäri Swan Burnettin kanssa ja muutti Yhdysvaltoihin. Burnett erosi myöhemmin ja palasi Englantiin. Burnett meni vielä uudelleen naimisiin ja vietti viimeiset vuotensa New Yorkissa, missä hän kuoli 29.10.1924. Burnettilla oli kaksi lasta, joista toinen kuoli tuberkuloosiin 1890 ja toinen Burnettin kuoleman jälkeen 1937.

Burnett kirjoitti kaikkiaan yli 50 kirjaa, joista suurin osa oli suunnattu lapsille ja nuorille. Niistä kuitenkin vain 4 kirjaa on suomennettu. Kolmesta Burnettin kirjasta on tehty myös elokuva. Burnettin kunniaksi pystytettiin 1936 patsas Central Parkiin, jossa on hänen kirjastaan Salainen puutarha kaksi päähahmoa, Mary ja Dickon.

 

Lähteet:

https://www.amazon.com/Pikku-lordi-Frances-Hodgson-Burnett/dp/1724647113

https://fi.frwiki.wiki/wiki/Frances_Hodgson_Burnett

https://fi.wikipedia.org/wiki/Frances_Hodgson_Burnett

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista