Otava, 1932, kovakantinen, 189 s.
(Little Lord Fauntleroy, 1886)
Suomentanut Helmi Krohn
Tämän ihastuttavan vanhan kirjan ostin antikvaariliikkeestä.
Rakastuin Burnettin kirjoihin luettuani englanniksi Salaisen puutarhan (The
Secret Garden) ja sen jälkeen metsästin kissojen ja koirien kanssa tuota kirjaa
suomeksi. Sitä vaan ei mistään löytynyt juuri silloin. Ei mennyt onneksi
kauaakaan, kun kirjasta ilmestyi uusintapainos erittäin kauniilla kansikuvalla ja
ostin kirjan omaksi. Sen jälkeen olen metsästänyt muita Burnettin kirjoja, joita
on alkanut ilmestyä myyntiin antikvaareihin. Oma kirjani tästä romaanista on vanha
ja kulunut, mutta silti mielestäni yksi kirjahyllyni aarteista.
Pikku lordi oli Burnettin ensimmäinen lasten kirja,
jonka hän julkaisi. Se julkaistiin ensin St. Nicholas Magazinessa vuosina 1885–1886
novellisarjana. Kirjana se julkaistiin 1886. Kirjasta tuli Burnettin tunnetuin
ja menestynein kirja, osittain siihen liittyneen oikeudenkäynnin takia mutta
Burnett voitti oikeudenkäynnin E. V. Seebohmia vastaan. Sijoitin tämän kirjan Lukki-lukuhaasteeseen 2022, kohtaan 5. Kirja, jossa muutetaan. Arvosanaksi annan 4/5.
Kirja kertoo tavallisesta pienestä pojasta, Cedrik
Errolista. Hän on mitä suloisin ja hyvätapaisin pieni poika, jonka parhaita
ystäviä ovat ryytikauppias Mr. Hobbs ja saappaankiillottaja Dick. Cedrikin
elämä muuttuu kuitenkin täysin, kun eräänä päivänä poika kutsutaan kotiin, koska
häntä on tullut tapaamaan lakimies Mr. Havisham. Käy ilmi, että Cedrik on ainoa
elossa oleva perijä Doricourtin kreiville ja nyt kreivi tahtoo perijän luokseen
kasvatettavaksi lordin asemaansa. Cedrikin isä oli kreivin nuorin poika, mutta niin
hänen isänsä kuin tämän veljetkin ovat kuolleet. Vilpittömyydellään,
hyvätapaisuudellaan ja iloisella, valloittavalla persoonallaan Cedrik
valloittaa kaikki ihmiset puolelleen, myös kylmän ja piittaamattoman isoisänsä.
Tarina on hurmaava ja valloittava. Se on mitä loistavinta
ajankuvausta ja esittelee vanhan englannin aikaista kulttuuria sekä perimyksen
tärkeyttä hienosti. Tarinana kirja ei mielestäni ole niin vaikuttava, kuin
Burnettin tuoreemmat, kuten esimerkiksi Salainen puutarha. Se on silti
valloittava kirja, joka tarjoaa paljon lukijalleen. Mielestäni vahvasti
lukemisen arvoinen kirja, joka on valitettavasti alkanut painua jo unholaan.
Kannattaa siis lukea, jos vielä saat jostain käsiisi!
Frances Hodgson Burnett (Frances Eliza Hodgson) syntyi
24.11.1849 Manchesterissa. Burnettin lapsuus oli köyhä isän kuoltua kun Frances
oli vain 3-vuotias. Myöhemmin Burnett auttoi perhettään elannon hankkimisessa
myymällä tarinoitaan lehtiin. Enimmäkseen Burnett kirjoitti ensin romanttisia
tarinoita, mutta alkoi myöhemmin kirjoittaa lapsille suunnattuja tekstejä.
Omana aikanaan Burnettin romanttiset tarinat olivat suositumpia, mutta myöhemmin
hän tuli tunnetuksi lapsille suunnatuista kirjoistaan. Burnett meni naimisiin
lääkäri Swan Burnettin kanssa ja muutti Yhdysvaltoihin. Burnett erosi myöhemmin
ja palasi Englantiin. Burnett meni vielä uudelleen naimisiin ja vietti
viimeiset vuotensa New Yorkissa, missä hän kuoli 29.10.1924. Burnettilla oli
kaksi lasta, joista toinen kuoli tuberkuloosiin 1890 ja toinen Burnettin
kuoleman jälkeen 1937.
Burnett kirjoitti kaikkiaan yli 50 kirjaa, joista
suurin osa oli suunnattu lapsille ja nuorille. Niistä kuitenkin vain 4 kirjaa
on suomennettu. Kolmesta Burnettin kirjasta on tehty myös elokuva. Burnettin
kunniaksi pystytettiin 1936 patsas Central Parkiin, jossa on hänen kirjastaan Salainen
puutarha kaksi päähahmoa, Mary ja Dickon.
Lähteet:
https://www.amazon.com/Pikku-lordi-Frances-Hodgson-Burnett/dp/1724647113
https://fi.frwiki.wiki/wiki/Frances_Hodgson_Burnett
https://fi.wikipedia.org/wiki/Frances_Hodgson_Burnett
Kommentit
Lähetä kommentti