Siirry pääsisältöön

Charlotte Brontë - Professori

 

(Professor, 1857)

suomentanut Inkeri Koskinen

Tammi, 2009, pokkari, 331 s.

 

Olen Brontën tuotannosta aikasemmin lukenut Kotiopettajattaren romaanin, josta pidin todella paljon. Siksi pätin tämänkin kirjan ostaa, enkä kadu hetkeäkään. Brontën kirjoitustyyli on mielestäni mielenkiintoinen, ajaton ja kielellisesti nerokas (tästä toki täytyy muistaa antaa kunnia myös suomentajalle). Sujautin kirjan Helmetin 2020 haasteen kohtaan 1. Kirja on vanhempi kuin sinä.

Kirjan tarina sijoittuu 1800-luvun alkupuolelle, teollistumisen ja romantiikan aikakaudelle. Kirjan päähenkilö William Crimsworth matkustaa Brysseliin tyttökoulun opettajaksi, eli professoriksi kuten Belgiassa sanotaan. Tyttökoulu tarjoaa professorille paljon haasteita ja houkutuksia, joka on nuori ja periaatteellinen mies. Professori löytää myös elämänsä rakkauden, mutta kerrontatyyli on kauniin viatonta, suorastaan arkista. Eli ihan perinteinen rakkausromaani tämä ei kuitenkaan ole, vaan upea hyppy aikansa todelliseen elämään. Vahva suositus, 5/5.

”Francesin silmät kiittivät minua lähes kyynelissä, kimmeltävä pisara tai pari vierähti, ja ne oli pian pyyhitty pois. Hän otti myös käteni ja piti sitä jonkin aikaa hyvin tiukasti omiinsa puristettuna, mutta hän ei sanonut enempää kuin: ’Kiitos, monsieur.’ Vietimme jumalaisen päivän ja tulimme kotiin myöhään, kesäisen täysikuun valossa.”

Mielenkiintoinen seikka tässä Brontën esikoisteoksessa on se, että se julkaistiin ensimmäistä kertaa vasta 2009. Omana aikanaan kirjaa pidettiin liian epäsovinnaisena. Itse en osaa edes kuvitella, mikä kirjassa on epäsovinnaista, mutta aika on ollut varsin erilainen. Mielestäni Brontën kirjoitustyyli on kielellisesti nerokasta. Brontë hallitsee kuvailun ja metaforien käytön hienouden. Kirja, jonka juoni on loppujen lopuksi aika arkinen, tuntuu kuitenkin lukijalle lumoavalta ja kiehtovalta juurikin kirjoitustyylin takia. Kirja kertoo Brontën omista kokemuksista, joten se on erinomainen hyppy 1800-luvun elämään. Brontë käyttää paljon ranskan kieltä kirjan vuorosanoissa, joka itseäni hieman ärsytti kun en ranskaa osaa sanaakaan ja olisin kaivannut suomentamista. Uskonkin, että tämä kirja tarjoaisi lukijalleen vielä enemmän alkuperäisellä englannin kielellä ja ranskan kielen vivahteita tuntevalle.

”Kun olin lopettanut, tuntikin oli lähes lopussa. Sitten nousin ja sanoin: ’C´est assez pour aujourd´hui, messieurs. Demain nous recommençerons, et j´espère que tout ira bien. (Tämä riittää tältä päivältä hyvät herrat. Huomenna aloitamme alusta, ja toivon, että kaikki sujuu hyvin.) Tämän oraakkelimaisen virkkeen päätteeksi kumarsin ja poistuin M. Pelet´n seurassa luokasta.”

Charlotte Brontë (21.4.1816–31.3.1855) Oli englantilainen kirjailija ja runoilija Yorkshiresta. Hän oli yksi Brontën kirjailijasisarista. Hänen siskojaan olivat Emily ja Anne Brontë. Charlotte tuli tunnetuksi vuonna 1847 julkaistusta Kotiopettajattaren romaanista. Charlotten elinaikana julkaistiin kolme hänen kirjaansa sekä sisarusten yhteinen runokirja. Brontën sisarten elämästä on kirjoitettu lukuisia elämänkertoja, ja yksi vakavasti otettava elämänkerta on Life of Charlotte Brontë, jonka tekijä on Elizabeth Gaskell, Charlotten henkilökohtainen tuttava. Toinen on Jueliet Barkerin kirjoittama The Brontës, 1994 ilmestynyt tuhatsivuinen teos.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Charlotte_Bront%C3%AB

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista