Reetta Niemelä & Karoliina Suoniemi - Ada ja kasvien kuiske

Sagalund, 2025, kovakantinen, 125 s.
Kuvittanut Sanna Pelliccioni

Kirja on saatu arvostelukappaleena. Teos on toteutettu Kemiönsaaressa sijaitsevan Sagalundin museon ja lastenkulttuurikeskuksen hankkeena. Kirja mukailee museon materiaaleja, kuten kuvia, karttoja ja paikallista historiaa sekä olosuhteita. Tarinan henkilöt ja paikat ovat kuitenkin fiktiivisiä.

Ada ja kasvien kuiske kertoo tarinaa ihmisen ja maiseman historiasta. Teoksen tarkoituksena on innostaa uppoamaan omaan lähiympäristöön ja paikkakkunnan kasveihin sekä maisemiin. Kirja tarjoaa myös sukelluksen historiaan ja ympäristönsuojeluun. Ikäsuositus on 7+ ja sopii erityisen hyvin tiedonjanoisille ja opettavaisia tarinoita rakastaville lapsille.

Adan perhe viettää kesälomaviikon maalla Hulda-muorin pihalla olevassa vuokrattavassa mökissä. Adan isoisomummokin on asunut tuolla seudulla. Isoisomummon salaisuudet alkavat selvitä Adalle ja hän huomaa itsekin omaavansa kaimansa merkillisen kyvyn. Parasta kuitenkin on on Hulda-muorin lapsena kokoama kasvio sekä kasvien etsiminen ja tutkiminen yhdessä paikallisten lasten kanssa.

Teos koostuu Adan tarinan lisäksi tieto-osuuksista, joissa kerrotaan kasveista, ympäristöstä ja suomalaisen maaseudun historiasta. Teos jaksottuu niin, että jokaisen tarinaluvun jälkeen on sivu tai kaksi tieto-osuutta. Katkelmat ovat juuri sopivan mittaista iltaluettavaa joko ääneen luettuna tai itsekseen lukevalle lapselle.

Luin kirjan yhdessä lapseni kanssa, joka rakasti sekä tarinaa että tieto-osuuksia täysillä. Adan suloinen ja samaistuttavakin tarina oli kiinnostava sekä hieman jännittäväkin (ei kuitenkaan pelottava). Tieto-osuudet taas kiinnostavia, herättivät uteliaisuutta historiaan sekä lähiympäristöön. 

Sekä minä että lapseni ihastelimme teoksen kuvitusta ja tarinaa jatkuvasti. Ihana yhdistelmä piirrettyjä kuvia ja valokuvia, tarinaa sekä tuhtia tietopakettia. Joudun myöntämään, että sekaan mahtui paljon sellaistakin tietoa, mistä itse en tiennyt mitään, mutta myös sellaista tietoa, joka nosti kutkuttavan nostalgian tunteen, kun maaseudun tuntumassa olen itsekin kasvanut.

Niittyjen kasveihin tutustuminen muistutti itselleni sekä lapselle luonnon merkityksestä sekä sen suojelemisen tarpeesta. On myös pysäyttävää huomata kirjan olevan oikeassa siitä, että perinteinen maisema ja kasvusto ovat häviämässä tai osittain jopa jo hävinneet. 

Ada ja kasvien kuiske on ihastuttava tarina huolettomasta kesästä, kutkuttavasta uteliaisuudesta ja ihanista seikkailuista. Se on kattava tietopaketti perinneympäristöstä ja kauniista Suomen luonnosta.

Kirjan lisään Helmetin 2026 lukuhaasteeseen, kohtaan 42. Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä. Teoksessa on naapuruston lapset, jotka puhuvat ruotsia sekä kasvien nimiä mainitaan ruotsiksi ja latinaksi.