Seanan McGuire - Ovi joka sydämessä

Harhateiden lapset 1
Hertta, 2025, kovakantinen, 189 s.
Suomentanut Kaisa Ranta

Kirja on saatu arvostelukappaleena. Teoksen idea kuulosti kertakaikkisen vastustamattomalta. Lapset ovat kautta aikain löytäneet ovia toisiin maailmoihin niin vaatekomeroista kuin kaninkoloistakin, mutta mitä tapahtuu, kun ihmemaa heittää lapsen ulos?

Ovi joka sydämessä aloittaa Harhateiden lapset -portaalifantasiasarjan, joka on voittanut mm. Hugo-, Locus- ja Nebula-palkinnot. Teos on synkkä, mutta samalla sen maailma tarjoaa valoa ja toivoa. Tarina on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille, mutta toimii mainiosti myös aikuiselle lukijalle. 

Tarinan maailmassa on olemassa erilaisia rinnakkaismaailmoja, joihin pääsee löytämällä salaisen oven. Kuitenkin vain harva saa jäädä tuohon oven takaiseen maailmaan, vaikka harvoin nuori haluaa sieltä pois. Tällöin ilmenee käytösoireita, joiden kanssa vanhemmat eivät pärjää.

Näitä tilanteita varten on Eleonor Westin koulukoti harhateiden lapsille. Vanhemmat luulevat laittavansa lapsensa hoitoon, jotta nämä palaisivat normaaliksi. Oikeasti Eleonor auttaa nuoria sietämään kodin menettämisen tunteen ja selviämään elämässä, vaikka on menettänyt paikan paratiisissa. 

Koulukotiin päätyy myös Nancy, joka on ollut kuin kotonaan Vainajien Saleissa. Kuten muutkin nuoret, hän haluaa vain löytää tiensä takaisin omaan ihmemaahansa, kotiin. Kuitenkin pian Nancyn saavuttua koulussa tapahtuu murha. Ja toinen…

Ovi joka sydämessä on kerroksittain pirteyttä ja räikeitä värejä, mutta myös synkkää ja pikimustaa. Erilaisuus ja toisinajattelu saavat kirjan maailmassa tähtiroolin. Oletko koskaan miettinyt, miltä tuntuu olla erilainen erilaisten joukossa? Kun maailma tuomitsee sinut, muttet sovi myöskään muiden tuomittujen joukkoon?

Tarina opettaa mielestäni tärkeitä asioita kuten erilaisuuden sietämistä, itsensä hyväksymistä, ystävyyden ja huolenpidon merkitystä sekä muiden huomioimista ja oikean ja väärän häilyvää rajaa. Se kertoo lukijalle, etteivät kaikki näe ja koe maailmaa samalla tavalla, mutta se on hyväksyttävää. Niin kauan kuin et aiheuta teoillasi muille pahaa.

Vaikka teoksen tarina on synkkä, se samaan aikaan kuitenkin lohduttaa ja luo toivoa lukijalleen. Teos korostaa sitä tosiasiaa, että jokainen on arvokas omana itsenään, vaikka muut eivät ”omituisuuksiasi” ymmärtäisikään. Ja ennen kaikkea, kirkas pinkki ja synkkä musta voivat hyvin tulla toimeen keskenään, sillä yhteistä on paljon erilaisista maailmankuvista huolimatta.

Uskon tarinan myös nuoressa lukijassa herättävän hieman ymmärrystä vanhempiaan kohtaan. Tarinan kärjistely avaa hieman nuorelle näkökulmaa, miksi vanhemmat eivät aina ymmärrä lapsensa maailmankatsomusta ja ajattelua. 

Ovi joka sydämessä oli nopea lukea ja synkästä maailmastaan ja tarinastaan huolimatta tarinasta jäi hyvä ja toiveikas mieli. Se luo uskoa, että meille jokaiselle on oma paikka maailmassa, kaikista omituisuuksistamme huolimatta. 

Kirjan sijoitan Helmetin 2026 lukuhaasteeseen, kohtaan 19. Kirjan nimessä on jokin talon osa. Ovi on kuitenkin aika olennainen osa taloa.