Siirry pääsisältöön

Liliana Lento - Tähtien tyttäret

Nysalor, 2025, kovakantinen, 233 s.

Tapasin Lilianan Helsingin kirjamessuilla ja hän tarjosi kirjaansa arvosteltavaksi. Tämä oli yksi rokkistara-hetkiäni messuilla, sillä Lento tunnisti minut ja tuli itse esittäytymään. Huikeeta!!

Olen aiemmin arvioinut blogissani hänen kirjansa Florenian neidot. Pidin Lilianan tavasta sekoittaa genrejä, ja siksi tartuin mielelläni tähänkin kirjaan.

Tähtien tyttäret on itsenäinen jatko-osa Kissanaisia -teokselle. En ole edellistä lukenut, eikä se haitannut lukukokemusta mitenkään. Tähtien tyttäret on sekoitus fantasiaa ja hyvän mielen scifiä, myös ripaus romantiikkaa kirjasta löytyy. Teos sopii mainiosti luettavaksi nuorisosta aina aikuisiin lukijoihin.

Teoksen tarina on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tärkeintä on ihmissuhdedraama ja romantiikka. Myös Kissanaisia -teoksen tarinaa kerrataan, jotta lukija tietää missä mennään. Toinen osa keskittyy fantasiapuoleen, tässä puumaihmisen olemusta ja tarpeita pohditaan tarkemmin. Kolmannessa osassa hypätään scifiosuuteen toden teolla.

Mailla on salaisuus, jonka vain harvat ja valitut hänen läheisensä tietävät. Kun Mai ja Janne alkavat seurustella, joutuu Mai miettimään tarkkaan, kestääkö parisuhde hänen salaisuutensa. Mai on nimittäin puumaihminen. Jannelle Mai voi kuitenkin turvallisin mielin jakaa salaisuutensa, sillä Janne on hyvä ystävä muidenkin samaa salaisuutta kantavien kanssa.

Mai lähtee lomamatkalle Brasialiaan ystävänsä Roseiran luokse. Ystävällä on kuitenkin valtava yllätys Maille, sillä juuri perille päästyään matkan onkin tarkoitus jatkua huomattavasti kauemmas, valovuosien päähän Andolijaan. Andolija on puumaihmisten kotiplaneetta, eikä tällaista tilaisuutta tule takuulla koskaan toiste. Kestääkö tuore romanssi kuitenkaan tällaista matkaa?

Tähtien tyttäret oli miellyttävää, kiehtovaa ja yllättävää luettavaa. Vaikka tarinassa ei paljoa ollut suuria juonikäänteitä, kulki se koko ajan miellyttävän rauhallisesti eteenpäin ja piti mielenkiintoni lukijana yllä loppuun saakka. Tarina on vaatinut kirjailijalta paljon tarkkaa työtä, sillä maailmanrakennus on täytynyt tehdä kirjaan kahteen otteeseen.

Maan päällä tarinassa keskitytään tuttuun ympäristöön ja miten erikoinen puumaihminen pystyy täällä elämään ja pysymään piilossa. Andolijassa taas Lento on saanut päästää mielikuvituksen valloilleen, mutta jotta tähtien takainen maailma on pysynyt kiinnostavana ja loogisena, on kirjailija epäilemättä tarkkaan joutunut pohtimaan yksityiskohtia.

Hyvän tarinan ja kiinnostavan maailman lisäksi Tähtien tyttäret on tarkkanäköinen kooste yhteiskunnastamme, ihmisten asenteista ja eritoten erilaisuuden sietämisestä ja ymmärtämisestä. Puumaihmisten ja jänisihmisten kohtaamisessa nousee esille myös naisen asema sekä seksuaalisen ahdistelun arkipäiväisyys. 

Teos sopii hyvin myös scifiin ja fantasiaan tottumattomalle, sillä tarinassa on helppoa pysyä mukana vaikkei koskaan olisi kumpaakaan aiemmin lukenut. Liliana Lento on onnistunut kirjoittamaan kantaa ottavan ja ajatuksia herättävän teoksen, josta kaikesta huolimatta jää lukijalle ennen kaikkea hyvä mieli.

Kirja sopisi Helmetin 2026 lukuhaasteessa hyvin moneen kohtaan, eritoten kohtaan 18. Kirja, joka kuuluu useampaan eri genreen. Lisään tämän silti omalla haastelistallani kohtaan 2. Kirjan nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista