Janne Tulonen - Pedon kieli

BoD, 2025, pehmeäkantinen, 299 s.

Sain teoksen lainaan ystävältäni lukusuositusten kera. Tarina sijoittuu Nummelaan, asuinpaikkakunnalleni. Sattumoisin tarinan päähenkilö asuu vielä samoilla nurkilla kuin itsekin. 

Kirjailija kertoo loppusivuilla teoksen tarkan lajityypin olevan kehitysromaani, joka on osuva tulkinta Pedon kielelle. Päähenkilön Joonan tarinaa seurataan 12-vuotiaasta varhaisaikuisuuteen, koko se aika kun Joona asuu Nummelassa. Tuona aikana matkaan mahtuu paljon ongelmia ja jännitteitä, jotka määräävät loppuelämän suunnan. 

Tulonen kirjoittaa mielestäni sujuvasti, kiinnostavasti ja ns. rennolla kynäotteella. Tekstiä oli miellyttävää lukea ja lukijalle välittyy päähenkilön elämä kokonaisuudessaan. Lukiessani koin sulavani takaisin nuoruusvuosiin, koulumaailmaan ja niihin vaikeisiin moraalisiin valintoihin, joita nuori joutuu (yllättävän) paljon jatkuvasti tekemään.

Vaikka itse olen syntynyt vasta -86 kun tarina alkaa 12-vuotiaan Joonan elämästä vuonna -85, tuntui kuin tarina olisi kirjoitettu omasta nuoruudestani. 80- ja 90-luvun nuorten elämää ei voi mielestäni myöskään kertoa kuvailematta vallitsevaa maailman muutosta niin musiikin kuin tietotekniikan puolella. Nostalginen fiilis nousi rintaani välittömästi ja sai niin lämmön kuin kirvelevän surunkin nousemaan esiin. 

Uskon, että lukunautintoani lisäsi tuttujen paikkojen kuvailu, vaikka itse en ole lapsuuttani ja nuoruuttani Nummelassa viettänyt. Nuorten elämä, hengailumestat ja ajanviettotavat kuulosti kuitenkin erittäin tutulta, vaikka omani olenkin hengaillut Tampereen naapurissa. 

Kirjailija kertoo, että koska tarinassa on mukana omakohtaista kokemusta sekä maailmankatsomusta ja tapahtumapaikkana oma kotikunta, voi tarinaa pitää myös jonkin asteisena autofiktiona. Tarinan todellisuus jääkin siis lukijan tulkinnan varaan, sillä Tulonen ei sano suoraan sen olevan täyttä fiktiota, muttei hetkeäkään väitä sen olevan tottakaan. 

Tarina toimii hyvin myös nuorelle lukijalle, siinä on paljon viisautta ja nuorelle lukijalle meidän vanhusten (kröh) historiallista maailmanaikaa. Lämmin lukukokemus, joka näyttää, että vaikeuksista huolimatta voi toimia viisaasti ja oikein. Valintojen seuraus on kannettava, joten kannattaa harkita jokapäiväisiä valintojaan. 

Kirjan lisään Helmetin 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 5. Kirjan, jonka joku muu on valinnut sinulle. 

Kirjaa suosittelen siis nuorille, mutta myös ehdottomasti aikuisille lukijoille. Erityisesti teille, jotka elitte nuoruuttanne 80- ja 90-luvuilla. Tämä tarina on aikamatka nuoruuteesi, jossa oli paljon hienoa ja kaunista, vaikka kaikki ei aina ollut hyvääkään. 

Ps. Kirjan nimi on hieman hämäävä. Se ei varsinaisesti kuvaa kirjaa, mutta sillä on syvällisempi merkitys, josta kirjailija kertoo hieman teoksen lopussa.