Siirry pääsisältöön

Sinituuli Viljanen - Naapparit karkuteillä


Hertta, 2025, kovakantinen, 126 s.
Kuvittanut Emiel Inkeri Nikula

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen aiemmin lukenut kaksi Viljasen kirjoittamaa lasten kirjaa, jotka käsittelevät lapsentajuisesti muistisairautta ja kuolemaa. Olin siis utelias, millainen on Viljasen seikkailuteos, joka ei käsittele surullisia aiheita. 

En lukenut tällä kertaa teosta lapselleni, mitä kadun nyt. Teos käsittelee kännykkäpelaamista ja kuitenkaan tuomitsematta muistuttaa, että se on varsin koukuttavaa puuhaa. Tarina imaisee heti mukaan seikkailun pyörteisiin ja pitää imussa alusta loppuun.

Mesillä on kiireetön aamu, sillä koulu alkaa vasta kymmeneltä. Siksi hän päättää pelata hetken lempipeliään Naappareita. Naappareiden etsiminen ja nappaaminen on Mesin mielestä hauskinta ikinä, ja hän on jumissa vaikeassa tasossa. Lopulta Mesi pääsee kentän läpi riemukiljahdusten ja tuuletusten kera. 

Vaan seuraava onkin varsin ongelmallinen. Yhtäkkiä käykin niin, että Naapparit karkaavat puhelimesta oikeaan maailmaan, kuten myös Mesin pelihahmo KasiMesi. Tosielämässä Naappareiden nappaaminen ei olekaan yhtään niin helppoa ja Mesi sekä KasiMesi joutuvat tosissaan tekemään töitä saadakseen kiinni karkulaisia. Heillä on 90 minuuttia aikaa ja 20 Naapparia voi olla missä vain!

Tarina oli hauska ja itsekin paljon pelaavana pystyin hurmioitumaan pelin heräämisestä eloon. Oli hauska lukea Mesin yrityksistä ja Naappareiden konnankoukuista. Kirja oli viihdyttävä sopivan nopeatempoinen, joten se oli miellyttävä lukukokemus. Uskon, että lapsenikin tarttuu tähän mielellään ja lukee kirjan itsenäisesti.

Hetken aikaa pohdin kirjan alussa, että kuvitteleeko Mesi pelin heräävän henkiin, koska pelaa liian intensiivisesti. Samoin olin aivan varma, ettei hän muista mennä kouluunkaan. Tarina saa onneksi onnellisen lopun ja ilman suurempia ongelmia Mesin asiat järjestyvät. 

Naapparit karkuteillä muistuttaa lukevaa lasta kännykkäpelien vaaroista. Siihen voi jäädä koukkuun pahasti. Se ei kuitenkaan tuomitse pelaamista, muistuttaa vain kohtuudesta. Teos sopii mainiosti alakouluikäisille ja eritoten mobiilipeleistä innostuneille. 

Kirjan lisään Helmetin 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 49. Kirja on julkaistu vuonna 2025. 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...
2 kommenttia
Lue lisää

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...
1 kommentti
Lue lisää

Hae tästä blogista