Siirry pääsisältöön

Taneli Rasi - Sammakoiden kutsu


Nurkka, 2025, pehmeäkantinen, 87 s.

Teos on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Oletin takakansitekstin perusteella kirjan olevan dekkari, mutta oli iloinen yllätys kun tarina olikin kauhua. Tai pikemminkin hieman dekkarin ja kauhun sekoitusta, jännityskirjallisuutta.

Sammakoiden kutsu on pienoisromaani, helppo ja nopea välipala lukea. Samalla se kuitenkin on tarina, joka kannattaa lukea useammin kuin kerran, sillä ensi lukemalla jää paljon huomaamatta ja lukija on hieman ulalla loppuratkaisusta. 

Janne Honkanen, Ala-Kiurun Sanomien toimittaja kohtaa työmatkallaan oudon tilanteen. Puistosta on löytynyt ruumis. Poliisit ovat epämääräisiä eivätkä paljasta mitään. Kunnon toimittajalle ei jää vaihtoehtoja, vaan tapaus on selvitettävä yksityiskohtia myöten. 

Selvitystyö ei kuitenkaan ole kovin helppoa, sillä mystisiä asioita tuntuu tapahtuvan sarjatulella toimittajan ympärillä. Honkanen ei lopulta ole itsekään varma, mikä tapahtuu oikeasti ja mikä on painajaisten ja krapulan aikaan saamaa. Kun kuitenkin yksi poliiseistakin haluaa selvittää tapauksen, saa toimittaja Honkanen uutta virtaa tutkimuksiinsa.

Sammakoiden kutsu tuntui lukiessa samanlaiselta kuin Edgar Allan Poen kauhutarinat. Tarina vihjailee paljon, mutta kertoo lopulta yllättävän vähän. Hämärät tapahtumat seuraavat toisiaan, ja missään kohtaa ei voi olla varma, mitä tarinassa oikeasti tapahtui. Koko tarinan ajan lukijan mielikuvitus täyttää aukkoja, varsinkin kun tarinakin syöttää virheellistä tietoa sen hahmojen epäilyksinä. 

Samaan aikaan tarinassa kulkee mukana sarkastinen huumorin pilke. Krapulainen toimittaja ja humalainen poliisi antavat tarinaan omanlaisensa särmän, joka toisaalta pehmentää tarinaa, mutta toisaalta lisää lukijan epävarmuutta totuudesta ja siksi lisää pelon tunnetta. Osittain avoimeksi jäävä loppu jättää lukijan pitkäksi aikaa pohtimaan, että mitä oikein tapahtui.

Kirjan lisään Lukki 20 vuotta -lukuhaasteeseen, kohtaan 6. Teoksessa on lempieläimesi. Rakastan sammakoita, mutta joudun myöntämään, että kirjassa kuvailtuna ne ovat hieman pelottavia...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista