Teos, 2025, kovakantinen, 224 s.
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olin myyty kirjan kansikuvalle, mutta kiinnostuin myös teoksen kuvauksesta. Kirjailijan puoliso on poissa. Kirjoitustyö polkee paikallaan. Jotain tehdäkseen kirjailija ryhtyy radikaalin ympäristöaktivistin haamukirjoittajaksi.
Huh, raffia (=rankkaa, raskasta) tekstiä. Aluksi sekavuuden takia, kun oli hieman vaikeaa saada otetta, mitä kirjassa tapahtuu ja mikä on sen tarkoitus. Kun sain näihin vastauksen, Hirviö antaa täyslaidallisen ajateltavaa ja hävettävää. Laitisen teos on kirja, jota yksikään aikuinen ihminen ei pysty lukemaan puhtaalla omalla tunnolla.
Ilmiö on tuttu sosiologeille jo vuosikymmenten takaa: ihmiset vastaavat kysymyksiin sosiaalisten odotusten mukaisesti. Kyselyissä melkein kaikki sanovat kierrättävänsä ja säästävänsä sähköä, mutta kun mennään kotiin katsomaan, totuus on jotain muuta. Silti media toistaa gallupien tuloksia sellaisenaan, ilman kriittistä katsetta. (s. 120)
Hirviö ei ole tietokirja, mutta epäilemättä täynnä tosiasioita, joita meistä kukaan ei halua myöntää tai kohdata. Tai vaikka haluaisikin, on voimaton tekemään asialle yhtään mitään. Hirviö on niin suuri, ettei yksikään meistä pysty taistelemaan sitä vastaan. Ei yksin, eikä oikein yhdessäkään. Laitisen teos nostaa Hirviön esiin, latoo matkaan mukaan kylmiä ilmiöitä, joita meistä kukaan ei haluaisi myöntää todeksi.
Viranomaiset yrittävät kaikin keinoin saada työttömät takaisin palvelukseen, äkkiä takaisin ruotuun, murskaamaan ja tuhoamaan, jotkaisen työpanos tarvitaan. Moninkertaisen ironian huippu on siinä, että työelämän ulkopuolella olevat ovat ainoita, joiden elämäntapa on edes jollain tavalla kestävällä pohjalla. Suurimpia ilmastosankareita ovat työttömät ja syrjäytyneet. (s. 145)
Laitinen esittelee myös Dima-nimisen ympäristöaktivistin äänellä, mitä oikeasti olisi tehtävissä. Ei ehkä ihan sitä, mihin ihminen olisi valmis, tai ainakaan pitäisi olla valmis. Diman ääni kuitenkin antaa kontrastia siihen, miten merkittävistä muutoksista puhutaan, jotta maailma voitaisiin pelastaa ihmisiltä. Teos osoittaa myös, kuinka vääriin kohteisiin ympäristöaktivistit tällä hetkellä käyttävät energiaansa.
Erikoisimmat kappaleet teoksessa on ne, joissa pikakelataan taaksepäin tapahtumia, korjataan asioita. Esimerkiksi naudanlihan palautusketju. Kun vaihe vaiheelta kuvataan nurinpäin ulosteen matka takaisin pihviksi, pihvin matka takaisin lehmäksi. Lehmän tuottaman metaanin ”imutus” takaisin lehmään. Puistattavan kuuloinen ketju, ja silti se on ihan normaali kaava toisin päin. Hassua, kuinka käänteinen järjestys tekee lihan syönnistä hyvin erikuuloisen tapahtuman.
Tämä on teos, joka vaatii ns. pureskelua melkoisen paljon. Se vaatii myös paljon itsetutkiskelua, omien virheiden ja moraalittomuuden tunnustamista. Tämä on teos juuri sinulle, jos kuvittelet, ettei sun tarvitse tehdä ympäristön eteen yhtään mitään. Toisaalta, tämä on teos myös just sulle, jos kuvittelet olevasi muita parempi, koska teet ympäristön eteen jotain. Hirviö antaa paljon näkökulmaa ja ajateltavaa.
Kirjan lisään Seinäjoen kaupungin kirjaston 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 9. Ilmasto tai ilmastonmuutos. Vaikka muu ympäristöajattelu isommassa roolissa, tosiasiahan on, että kaikki tämä vaikuttaa ilmastoon.
Kommentit
Lähetä kommentti