Marjo Ojalammi - Tulen tytär

Bona Anima, 2025, pehmeäkantinen, 295 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tulen tytär edustaa kiehtovaa genreyhdistelmää, psykologis-historiallinen romaani. Faktan ja fiktion yhdistelmä, joka johdattaa lukijan historiassa yli 100 vuotta taaksepäin 1850-luvulle. Samaan aikaan teos kertoo tarinaa 2006 vuonna elävän fiktiivisen hahmon kautta, vaikka teksti tuntuukin elämäkerralliselta.

Lähes koko Vaasan kaupunki paloi vuonna 1852 ja yli sata vuotta syyllisenä pidettiin karjapiika Ulrika Johantytär Borgaria. Ojalammi hyppää teoksessaan menneisyyteen, selvittää tapahtumia ja sen ympärille liittyvää tietoa. Hän kertoo tutkimustyöstä fiktiivisen päähenkilön kautta, joka on nuori vasta omilleen muuttava nainen. Nainen löytää kotinsa ullakolta vanhoja lehtiä, ja alkaa selvittää sukulaisensa, karjapiika Ulrikan tarinaa.

Ojalammi herättää miltei käsin kosketeltavaksi vanhat tapahtumat historiasta, kertoo historiaa täyttäen tarinan aukot fiktiivisen tarinan kautta. 2006 vuonna elävä tutkijanainen joutuu myös syvälle tarinansa pauloihin. Niin syvälle, että hänen oma mielenterveytensäkin tekee temppuja. Tutkijalla on kuitenkin tutkijan sielu, eikä tehtävää voi jättää kesken.

Tutkijanainen ei suostu uskomaan Ulrikan syyllisyyteen ja lopulta, juuri tarinan kuumentuessa miltei liikaa, lehdessä julkaistaan tuore tutkimus, joka todistaa tutkijan epäilyt oikeiksi. Mutta kuka oikein olikaan syyllinen? Epäiltyjä oli monia, mutta ketään ei voitu tuolloin oikeudessa todistaa syylliseksi.

Tulen tytär yhdistää kiinnostavasti historiallista faktaa ja fiktiivistä tarinaa. Teoksessa on paljon historian siipien havinaa, joka vetosi itseeni. Lisämausteena oli kiehtovaa lukea vanhaa kieltä, niin Raamatun lainauksista, lehtien lainauksista kuin ihan vanhalla pohjanmaalaisella murteella kerrotusta katkelmastakin.

Ajankuva historiallisesta Suomesta, samoin rakennusmiljöö ja moni muu ns. nippelitieto vuosikymmenien takaa lumosi minut täysin. Parissa kohdassa minua lukijana tökki toisto, mutta historiallisen tarkkuuden vuoksi tämä on ymmärrettävää. Esimerkiksi oikeudenkäynnit käytiin läpi yksityiskoihtaisesti ja siksi sisälsivät paljon toistoa.

Kirjan lisään Seinäjoen kaupunginkirjaston 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 16. Sisältää murretta, puhekieltä tai slangia, tai alkukieli on muu kuin suomi.

Kirjassa on katkelma murteella ja paljon lainauksia vanhasta suomen kielestä, joka nykyään on lähempänä puhekieltä.