Tammi, 2025, kovakantinen, 240 s.
Teos on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Kotimainen tietokirja, joka vertaa ihmismieltä ja tekoälyä toisiinsa. Konemieli on syväluotaus niin ihmisen kuin tekoälyn mieleen. Se pohtii, voiko tekoäly toimia kuten ihmismieli toimii ja antaa myös hyvän vastauksen siihen, tarvitseeko ihmisten olla huolissaan koneiden maailmanvalloituksesta.
Alla oleva tekstin oikeinkirjoitus ja kielioppi on korjattu tekoälyn avustuksella!
Konemieli koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä tutkitaan ihmismieltä: mitä mieli oikeastaan on, missä se sijaitsee, sekä mitä tietoisuus ja tietoinen mieli tarkoittavat. Tässä osiossa pohditaan myös ajattelun luonnetta ja sitä, missä kulkee mielen ja maailman raja. Miten ihmisen aivot liittyvät ajatteluun ja mielen toimintaan? Riittääkö pelkästään ihmisen aivot mielen toiminnan selittämiseen?
Toisessa osassa käsitellään konemielen syntyä ja toimintatapoja sekä pohditaan tulevaisuuden näkymiä. Millaisia aikakausia konemieli on kokenut, ja miten tekoäly todellisuudessa toimii? Voiko tekoälyn ja ihmisen ajattelun välillä löytyä yhtäläisyyksiä? Onko mahdollista, että kone voisi ajatella, tuntea tai tehdä itsenäisiä ratkaisuja? Mitä hyötyjä ja haittoja tekoälystä on ihmiselle?
Konemieli on lyömätön teos niille, joita kiinnostaa psykologia ja/tai tekoäly. Yleissivistävänä tietokirjana tekoälystä tämä on mitä mainiointa luettavaa. Suosittelen teosta myös kaikille, jotka pelkäävät koneiden maailmanvalloitusta tai tulevaisuuden tekoälyratkaisuja. Kun ymmärtää miten tekoäly tällä hetkellä toimii, saa koneiden vallankumous hieman erilaiset mittasuhteet ajatuksissasi.
Järvilehto esittelee selkeästi ja ymmärrettävästi tekoälyn tarjoamia hyötyjä ja mahdollisuuksia.Hän kertoo, miten tekoäly muodostaa vastauksensa ja kuinka siihen tulisi suhtautua. Itse kokeilin Järvilehdon vinkkejä saadakseni käsityksen siitä, millaisia vastauksia tekoäly antaa; hänen näkemyksensä vastasi omia havaintojani.
Järvilehto jakaa myösomia kokemuksiaan tekoälyn hyödyntämisestä. Vaikka kirjan teksti on täysin hänen omaansa, tekoäly voi toimia apuvälineenä ajatusten pallottelussa, tekstin muotoilussa ja lähdeviitteiden tarkistamisessa. Erityisesti Järvilehto mainitsee käyttävänsä tekoälyä kuvien luomiseen, sillä hänellä ei itsellään ole siihen tarvittavaa taitoa.
Tämä on helppo ymmärtää, sillä itse tuotan sujuvasti tekstiä, mutta en osaa piirtää edes kunnolla tikku-ukkoa. Olisi usein tärkeää, että joku korjaisi kirjoitusvirheeni tai epäjohdonmukaisuudet teksteissäni. Sanojen toisto ja erikoiset lauseenrakenteet ovat ”erikoisosaamistani”. Oman tekstin korjaaminen ja muokkaaminen on käytännössä mahdotonta ilman ulkopuolista apua virheiden osoittamiseksi.
Ylläolevan tekstin olen ensin kirjoittanut itse ja pyytänyt sitten tekoälyä parentelemaan sitä. Täytyy sanoa, että tekoäly on tähän todella loistava väline! Olo on kuin äidinkielen opettajan nuhtelemana… Tekoälynä käytin https://chatgptx.com/ -sivustoa. ChatGPT ei puuttunut tekstini sisältöön millään tapaa, mutta muutti lauserakenteita sekä poisti turhaa toistoa vaihtamalla sanoja synonyymeiksi. Se korjasi pilkkuvirheeni ja kirjoitusvirheet. Täysin se ei ihmisen mieltä vastaa, joten itse jouduin vielä lopulliset päätökset tekemään muutaman korjauksen kohdalla jättäen hyödyntämättä korjausehdotuksen.
Suosittelen lukemaan Järvilehdon kirjan ja hurahtamaan tekoälyn hyötyihin! Tekstiä sillä en lähtisi tuottamaan, mutta omaa tuotostani se korjasi lähes moitteetta! Lopuksi pistin tekoälyn vielä piirtämään minulle tikku-ukon ja lopputulos on hienompi kuin mihin itse ikinä pystyn…
Kirjan lisään Goodreads ATY Reading Challenge 2025, kohtaan 38. Two books with a connection from different genres. Eli kaksi kirjaa eri genreistä, joilla on jokin yhteys. Tähän pariksi tulee vielä kesken oleva teos Olkiukko, joka on kaunokirjallisuutta ja käsittelee myös ihmisen psykologiaa sekä teknologiaa.
Kommentit
Lähetä kommentti