Haamu, 2025, kovakantinen, 304 s.
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Jälleen kerrran Haamun tuotannosta kiehtova uutuus, joka on jotain uutta ja erilaista luettavaa! Pelottavaksi tätä en kuvailisi, mutta hieman samoja hermoja kuitenkin vatsan pohjassa kutkuttelee teosta lukiessa!
Paju on 18-vuotias, elämän masentama poika, jonka elämä on päivästä toiseen sinnittelyä ja suorittamista. Kerran vuodessa kaupungissa esiintyvä Wolterin kauhukarnevaali on Pajulle vuoden kohokohta, jota hän odottaa joka vuosi kaihoisasti. Muut ihmiset kuvittelevat hirviöiden olevan maskeerattuja ihmisiä, mutta Paju tietää ne oikeiksi hirviöiksi.
Paju on erityisen ihastunut Jonglööriin ja on piirtänyt vihkoonsa tästä loputtomasti kuvia. Tänä vuonna Paju aikoo piirtää täydellisen kuvan, jossa näkyvät myös käsivarsien suonet. Paju kohtaa Jonglöörin, joka kutsuu hänet vaunuunsa, Pajun elämä muuttuu kertaheitolla. Voiko hänen löytämänsä ikivanha myynti-ilmoitus hirviöistä olla hänelle vaaraksi?
Herra Wolterin karnevaali on monikerroksinen, tunteikas ja paljon puhuva teos. Aiheina kupliva ihastus, erilaisuuden pelko sekä mielenterveyden ongelmat ja traumat. Se antaa näkökulmaa suvaitsevaisuuteen, mielenterveyden stigmaan sekä laittaa lukijan pohtimaan, kuka oikeasti onkaan se hirviö.
Annika Perkiö on nuori esikoiskirjailija (26-vuotias) ja teosta lukiessa olin jatkuvasti vaikuttunut, kuinka upeaa tekstiä hän kirjoittaa. Tunnelataukset hyökyvät lukijan mieleen ja mielikuvat tapahtumista ja henkilöistä ovat eläviä. Kontrasti ihmisten ja hirviöiden välillä on kiehtova. Loppuun asti tarina pitää ottessaan, se on lumonnut minut täysin.
Ja siitä huolimatta, lopuksi olen hieman hämmentynyt. Voisinko itse suhtautua hirviöihin yhtä empaattisesti? Jos oikeassa elämässä olisi hirviöitä, voisinko pitää tarinaa kauniina? Tämä hämmennys on osa kirjan lumousta ja uskon vielä pitkään pohtivani lukemaani. Tarina on kaunis, kiehtova ja kauhea, kaikkea yhtä aikaa.
Herra Wolterin karnevaali sopii luettavaksi teini-ikäisestä ylöspäin. Uskon kuitenkin, että eniten kirjasta saa irti n. 18-vuotias lukija, mutta ehdottomasti suosittelen myös aikuisille lukijoille!
Kirjan lisään Helmetin 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 26. Kirjassa on itse valittu perhe. Ainakin hirviöt ovat valinneet perheensä itse, Pajukin hiljalleen tulee hyväksytyksi perheenjäseneksi.
Kommentit
Lähetä kommentti