Siirry pääsisältöön

Juho Sihvonen - Piirretyt päivät


Sarjakuvia vuosilta 2022-2024

Nurkka, 2025, pehmeäkantinen, 250 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena. Olen lukenut parin viime vuoden aikana useampia Sihvosen piirtämiä sarjakuvia ja oli kiinnostavaa päästä kurkkaamaan myös taiteilijan muuhun elämään. Tiesinkin jo, että Sihvonen on piirtämisen lisäksi kuvataiteilija, mutta en ole koskaan osannut edes kuvitella, millaista on taiteilijan elämä.

Taidenäyttelyn rakennus, omasta taiteesta luopuminen, näyttelyn purku ja jälleen uusi paikkakunta. Miten sekaan mahtuu myös parisuhde, perhearki, lukeminen, harrastaminen ja leppoisat vapaapäivät? Sihvonen on toteuttanut päiväkirjaansa piirtämällä, tai ehkä kuvaavampi on taiteilijan itse käyttämä sana, matkakirjeet.

Taiteilijoita ajatellessa ensimmäisenä nousee mieleen näyttelyn avajaiset, juhlahumu ja ehkä jopa mielikuva työtä vieroksuvasta ja päihteisiin kallistuvasta höperöstä. Sihvosen teos kuitenkin osoittaa tämän olevan ainakin omalla kohdallaan kaikkea muuta. Näyttelyiden kokoaminen ja purkaminen on raskasta, avajaiset tuntuvat luopumisen tuskalta ja oman taiteen vapauttamiselta. Taide ei ole enää omissa käsissä, vaan riippuvainen siitä, miten muut sen näkevät.

Viinilasi ja tuttipullo kädessä yhtä aikaa ei myöskään tuo juurikaan juhlavaa tuntua, vaan enemmänkin nousee mieleen väkinäiset hymyt ja kilistelyt, jotta vieraat pysyvät tyytyväisinä. Oikeasti olisi kuitenkin varmasti ihaninta nauttia perheestään ja päästä lepäämään pitkän päivän jälkeen. Juhlahumu on raskas taakka, ei niinkään hieno kokemus ja glamour tästä on kaukana.

Yhä edelleen pidän paljon Sihvosen piirrustustyylistä, joka yksinkertaisilla elementeillä ja viivanvedoilla tekee eläväksi ja helposti ymmärrettäväksi niin yksityiskohdat, tunteet kuin hetken tunnelman. Sihvonen pohtii elämää arkipäiväisesti mutta samalla paljon ajatuksia herättävästi. Eniten pidän juuri erilaisten hetkien tunnelmasta, jonka voi lyhyemmänkin kuvasarjan jälkeen tuntea omassa rinnassaan.

Vaikka ei Sihvosen muuta tuontantoa tietäisi eikä henkilökohtaisesti ole hänen elämästään kiinnostunut, on Piirretyt päivät kiinnostavaa lueattavaa. Sihvosen kerrontatyyli on kuvituksineen kiehtovaa, lämmintä ja helposti lähestyttävää.

Kirjan lisään Heili-kirjastojen 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 9. Kirjassa mainitaan kirjat. Sihvonen kertoo useammassa kohtaa, mitä kirjaa on juuri lukemassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Danielle L. Jensen - Vereen tatuoitu

Kohtalottomien saaga 1 Docendo, 2025, kovakantinen, 446 s. (A Fate Inked in Blood; Saga of the Unfated Book 1, 2024) Suomentanut Ronja Erkko Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Viikinkien mytologiasta ammentava romantasia, joka kuulosti kaikkineen pakko lukea -teokselta. Enkä hetkeäkään erehtynyt arviossani!  Huikean hyvää fantasiaa, upeasti huomioitu skandinaaviset mytologiat sekä todentuntuisesti otettu historiallisia seikkoja huomioon esim. viikinkikulttuurista. Romantiikkaosio toimii ja juoni pitää koukussa koko tarinan ajan. Henkilöhahmot olivat kiinnostavia ja viihdyttäviä. Seksikin oli hyvin kirjoitettu, miellyttävää lukea.  Harmittavasti vain tarina jäi kesken ja seuraavakin osa pakko saada! Saaga on kaksiosainen ja seuraava osa ilmestyy vasta keväällä 2026! Joten jatkon kanssa tarvitaan nyt paaljon malttia, mutta odotan innolla! Freia joutui perheensä edun vuoksi naimaan kamalan miehen ja elää kalastajatorpassa perkaamasssa kaloja päivästä toiseen. Narsi...

Brynne Weaver - Teurastaja & Mustarastas

Murhanhimo 1 Otava, 2025, kovakantinen, 313 s. Suomentanut Elina Koskelin Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta omasta pyynnöstäni. Kiinnostuin kirjasta nimen ja kansikuvan perusteella, samoin olen jo pitkään ollut utelias dark romance -genrestä. Ja eroottiset kohtaukset kirjoissa on välillä plussaa. Sloane Sutherland on saanut FBI:lta taiteilijanimen Ristilukki. Nimi juontuu erikoisista verkoista, joita Sloane punoo murhapaikoilleen. Viimeisin murha on mennyt pahasti pieleen, sillä Sloane on onnistunut lukitsemaan itsensä vankityrmään. Onneksi paikalle sattuu Bostonin Teurastaja. Ristilukki ja Teurastaja löytävät nopeasti yhteisen sävelen ja haastavat toisensa vuotuiseen veriseen murhapeliin. Kummallakin on tavoitteena voittaa peli, mutta lämpiävät tunteet sotkevat mittelön pahasti. Luvassa on siis runsaalla chilillä maustettua kaaosta, väristyksiä ja pikimustaa huumoria.  Omaan makuuni tarina oli ihan luettava, mutta ei varsinaisesti kuitenkaan ollut ihan minua varten....

Hae tästä blogista