Siirry pääsisältöön

Juho Sihvonen - Piirretyt päivät


Sarjakuvia vuosilta 2022-2024

Nurkka, 2025, pehmeäkantinen, 250 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena. Olen lukenut parin viime vuoden aikana useampia Sihvosen piirtämiä sarjakuvia ja oli kiinnostavaa päästä kurkkaamaan myös taiteilijan muuhun elämään. Tiesinkin jo, että Sihvonen on piirtämisen lisäksi kuvataiteilija, mutta en ole koskaan osannut edes kuvitella, millaista on taiteilijan elämä.

Taidenäyttelyn rakennus, omasta taiteesta luopuminen, näyttelyn purku ja jälleen uusi paikkakunta. Miten sekaan mahtuu myös parisuhde, perhearki, lukeminen, harrastaminen ja leppoisat vapaapäivät? Sihvonen on toteuttanut päiväkirjaansa piirtämällä, tai ehkä kuvaavampi on taiteilijan itse käyttämä sana, matkakirjeet.

Taiteilijoita ajatellessa ensimmäisenä nousee mieleen näyttelyn avajaiset, juhlahumu ja ehkä jopa mielikuva työtä vieroksuvasta ja päihteisiin kallistuvasta höperöstä. Sihvosen teos kuitenkin osoittaa tämän olevan ainakin omalla kohdallaan kaikkea muuta. Näyttelyiden kokoaminen ja purkaminen on raskasta, avajaiset tuntuvat luopumisen tuskalta ja oman taiteen vapauttamiselta. Taide ei ole enää omissa käsissä, vaan riippuvainen siitä, miten muut sen näkevät.

Viinilasi ja tuttipullo kädessä yhtä aikaa ei myöskään tuo juurikaan juhlavaa tuntua, vaan enemmänkin nousee mieleen väkinäiset hymyt ja kilistelyt, jotta vieraat pysyvät tyytyväisinä. Oikeasti olisi kuitenkin varmasti ihaninta nauttia perheestään ja päästä lepäämään pitkän päivän jälkeen. Juhlahumu on raskas taakka, ei niinkään hieno kokemus ja glamour tästä on kaukana.

Yhä edelleen pidän paljon Sihvosen piirrustustyylistä, joka yksinkertaisilla elementeillä ja viivanvedoilla tekee eläväksi ja helposti ymmärrettäväksi niin yksityiskohdat, tunteet kuin hetken tunnelman. Sihvonen pohtii elämää arkipäiväisesti mutta samalla paljon ajatuksia herättävästi. Eniten pidän juuri erilaisten hetkien tunnelmasta, jonka voi lyhyemmänkin kuvasarjan jälkeen tuntea omassa rinnassaan.

Vaikka ei Sihvosen muuta tuontantoa tietäisi eikä henkilökohtaisesti ole hänen elämästään kiinnostunut, on Piirretyt päivät kiinnostavaa lueattavaa. Sihvosen kerrontatyyli on kuvituksineen kiehtovaa, lämmintä ja helposti lähestyttävää.

Kirjan lisään Heili-kirjastojen 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 9. Kirjassa mainitaan kirjat. Sihvonen kertoo useammassa kohtaa, mitä kirjaa on juuri lukemassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista