Siirry pääsisältöön

Holly Black - Kuningatar vailla valtakuntaa


Karisto, 2024, pehmeäkantinen, 286 s.

Suomentanut Suvi Kauppila

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Kuningatar vailla valtakuntaa on Ilman väki -trilogian päätösosa. Kirjan kansi kuitenkin paljastaa, että vielä tänä keväänä Keijuvaltaan sijoittuva Kahlittu perillinen ilmestyy jatkaen huikeaa tarinaa, omana sarjanaan. Jatkoon ilmeisesti kuuluu kaksi kirjaa.

Ilman väki -trilogian kaksi aiempaa osaa olen lukenut myös. Julma prinssi aloitti sarjan erittäin kouluttavasti ja Langennut kunigas tarjoili kutkuttavan kammottavan jatkon tarinalle. Trilogian viimeinen osa vihdoin paljastaa, mikä on Juden lopullinen kohtalo ja kuka lopulta saa kruunun ja istuu valtaistuimelle. Sarjassa minuun vetosi sen ennalta arvaamattomuus, julmuus ja samaan aikaan henkeä salpaava kauneus. Sarjan juonittelu ja vallanjano olivat loistavaa viihdettä, jota ei voinut jättää kesken.

Ja tuttuun tapaan, jos aiemmat osat on vielä lukematta, palaa niihin. Tästä eteenpäin muuten aiempiin osiin tulee juonipaljatuksia!

Edellisessä osassa Cardan otti Juden vaimokseen, teki tästä keijujen valtakunnan kuningattaren. Ja karkotti tuoreen kuningattaren kuolevaisten maailmaan. Maanpaossa Jude pohtii, onko hänellä mitään mahdollisuutta enää koskaan palata keijujen hoviin ja haluaako hän edes sitä. Pian kuitenkin Juden kaksossisko Taryn tulee anelemaan apua jouduttuaan pulaan keijuvallan kanssa. Taryn tappoi aviomiehensä ja tarvitsee siskonsa esittämään häntä oikeudenkäynnissä, koska Judea ei voida lumota kertomaan totuutta.

Palattuaan keijuvaltaan Jude kuitenkin huomaa joutuvansa keskelle valtataistelua. Valtakunta on sodan partaalla ja kruunun haastajana on Juden oma kasvatti-isä. Kun väkevä kirous pääsee valloilleen ja hirviö uhkaa koko maata, Jude joutuu tekemään lopullisen valinnan kunnianhimonsa ja ihmisyytensä välillä.

Pidin tässä trilogiassa erityisen paljon upeasti kirjoitetusta fantasiamaailmasta. Rakastin juonikuviointia, jonka äärellä lukija ei voi olla hetkeäkään varma, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuitenkin olen myös tyytyväinen, että trilogia loppui niin kuin itse aavistelin ja toivoin. Black on onnistunut kirjoittamaan hämmentävät ja kiehtovat hahmot, joiden eloa jännittävässä fantasiamaailmassa on henkeäsalpaavaa lukea. Vaikka romantasia-genrensä vuoksi loppuratkaisu on helppoa arvata, antaa se kuitenkin odottaa itseään koko trilogian ajan.

Kirjan lisään Helmetin 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 25. Kirjan kannessa tai nimessä on käärme.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...
2 kommenttia
Lue lisää

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hae tästä blogista