Heikki Ylönen - Melkein kuin ihminen

Momentum, 2025, pehmeäkantinen, 104 s.

Kuvittanut A. D. Talon

Ystäväni Heikki Ylösen esikoiskirja ilmestyi tänään. Koen olevani jäävi arvostelemaan kirjaa, joten tällä kertaa tekstini on puhdasta mainosta. Ja jos kiinnität huomiota samaan sukunimeen kirjailijan kanssa, Heikki on mieheni veli, eli olen melkein sukua avioliiton kautta.

Melkein kuin ihminen on kokoelma runoja ja unikuvia. Teos koostuu kymmenestä unikuvasta ja niiden teemoihin sopivista runoista. Osa aiheista on synkkiä ja osa surullisia, mutta mukaan mahtuu myös iloa ja onnea. Unikuvat ovat proosamuotoon kirjoitettua ja jokaista unikuvaa seuraa samaan teemaan istuvia runoja.

Heikki sairastui jo 10-vuotiaana diabetekseen, joka oli kova kolaus nuorelle miehen alulle. Sopeutuminen aiheutti yhtä jos toistakin ongelmaa, alkava murrosikä ja muutto toiselle paikkakunnalle ei helpottanut tilannetta. Heikki masentui ja pahaan oloon oli vaikea löytää purkamiskeinoa. Lopulta Heikki onneksi tarttui kynään ja alkoi kirjoittaa ajatuksiaan paperille. Teoksen vanhin runo on siis 13-vuotiaan kynästä, viimeisin viime vuodelta.

Melkein kuin ihminen on matka mielen synkkiin syövereihin, masentuneen ja ahdistuneen ihmisen ajatuksiin. Samalla se on matka myös pois sieltä. Jokainen meistä tietää, että elämä ei ole aina vain vaaleanpunaista, vaan joskus on hyvinkin mustia päiviä. Jostain löytyy kuitenkin valopilkku, joka johdattaa pois pimeästä. Heikki kertoo itse kirjastaan, joka on eräänlainen kertomus hänenstä itsestään, miten hänestä tuli hän, ihminen joka ei ole enää eksyksissä.

Olen tuntenut Heikin pikkupojasta asti, joten olen nähnyt hänen matkastaan ison osan. Tänään julkkareissa Heikki oli koko ajan hyvin hermostunut, jonka ymmärrän hyvin. Hän on tänään paljastanut kaikkien luettavaksi oman sielunsa synkimmät sekä kirkkaimmat ajatukset. Melkein kuin ihminen on kokoelma 20 vuoden ajalta hetkiä, joilla on ollut valtava merkitys kirjailijalle.

Runot ovat mielestäni helposti ymmärrettäviä, monet jopa erittäin samaistuttavia. Synkimmät runot kuitenkin pakottavat lukijan peilaamaan omia synkimpiä ajatuksiaan, joten hetkeäkään en väitä teoksen olevan helposti luettavaa.

Heikki Ylönen on 1989 syntynyt vihtiläinen esikoiskirjailija. Hän on naimisissa oleva neljän lapsen isä. Heikillä on pitkä kokemus hoiva-alasta, joten ihmisen elämä hyvässä ja huonossa on hänelle tuttua. Heikki on ahkera myös musiikkipuolella, hän soittaa useampaakin soitinta, laulaa ja tekee laulujen sanoituksia. Kansikuvan sekä teoksen kolme kuvituskuvaa on taiteillut Heikin veli, Jani Ylönen, taiteilijanimeltään A. D. Talon.

Toimin kirjan esilukijana, ja olen lukenut tämän jo käsikirjoitusvaiheessa ainakin 3 kertaa läpi. Nyt valmiina kirjana sijoitan sen juuri aloittamaani Lukki 20 vuotta -lukuhaasteeseen, kohtaan 1. Karkkilalainen, lohjalainen tai vihtiläinen tekijä.