Siirry pääsisältöön

Tim Probert - Linnun varjo

 


Lightfall 2

WSOY, 2024, kovakantinen, 256 s.

Suomentanut Kati Valli

Luin tämän sarjakuvasaagan ensimmäisen osan aiemmin, ja totesin että jatko-osa on pakko saada lukea. Niin edellinen osa kuin tämäkin on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Yhdysvaltalaisen Tim Probertin teos on luova paketti fantasiaa, tärkeitä opetuksia sekä lasta tai nuorta houkuttelevaa luettavaa.

Edellisessä osassa Bea päätyi vahingossa huimapäiseen seikkailuun, jonka tavoitteena on vaatimattomasti maailman pelastaminen. Matkaseurakseen hän sai Cadin, viimeisen elossa olevan galduurin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt, eikä loppua vielä tässäkään osassa näy. Bean meinaa jatkuvasti vallata pelko ja epätoivo, mutta onneksi valoisa Cad kannustaa Bean aina takaisin pinnalle.

Bea ja Cad jatkavat matkaa, sillä liekit on pelastettava ennen kuin Kest saa ne haltuunsa. Kaksikko matkaa tapaamaan Lorgonia, vedenhenkeä. Viimeinen toivo on, että Lorgon voi auttaa heitä. Aika on kuitenkin käymässä vähiin ja samaan aikaan Bea myös miettii, voiko Kest olla läpeensä paha. Bea painii vaikeiden valintojen edessä, jolloin hänen sisällään kamppailee pelko sekä ystävyys. Bea haluaa epätoivoisesti löytää myös vaarinsa, suuren possuvelhon, jonka vuoksi koko seikkailu sai alkunsa.

Lukiessani tuntui, ettei kirjassa kauheasti ehtinyt tapahtua, mutta tämä on ymmärrettävää kun kyseessä on sarjakuva. Kuvitus, värit ja painatus on todella laadukasta ja teosta oli suuri ilo lukea. Kun jälkikäteen pysähdyin pohtimaan tarinaa, siinä tapahtui itse asiassa yllättävän paljon. Kuvilla pystyy kertomaan todella paljon eikä niiden lukeminen vie läheskään niin paljoa aikaa kuin sanojen. Yhtä kaikki jokainen kuva kuitenkin kertoo paljon, eikä niitä voi ohittaa nopeasti. Yksityiskohtainen kuvitus kertoi varmasti vielä enemmän, kuin mitä osasin niistä lukea.

9-vuotias lapseni aloitti nyt lukemaan sarjan ensimmäistä osaa. Hänen toteamuksensa oli, ettei hän ole ikinä nähnyt aikuisella näin värikästä sarjakuvaa. Lapseni ihaili suuresti jo ensimmäistä osaa yöpöydälläni. Kustantajan ikäsuositus kirjalle on n. 9-vuotiaasta ylöspäin, joten kokeillaan miten toimii. Ekan osan ilmestyessä lapseni ei ollut ihan vielä täyttänyt 8v, joten silloin en antanut tätä vielä lukea.

Näin aikuiselle sarjis on miellyttävää ja kevyttä luettavaa. Huikea fantasian ja mytologioiden sekoitus imaisee mukaansa ja pitää otteessaan. Nuoren tai lapsen näkökulmasta sarja sisältää isoja teemoja, joita käsitellään tarinan yhteydessä. Mm. pelko ja rohkeus ovat eittämättä isoin teema, samoin yksin pärjääminen ja itsenäisyys. Toisaalta ystävyys, välittäminen ja huolenpito sekä vastuu ja velvollisuus kulkevat niin Bean kuin Cadin tarinassa koko ajan mukana.

Kirjan lisään Seinäjoen kaupunginkirjaston 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 29. Sarjakuvaromaani

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kimmo Keto - Aliisa ja Helmi & Kouluretki / Aliisa ja Helmi & uusi oppilas

  Books on Demand, 2024, kovakantinen, 110 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Keto on kirjoittanut tarinat omille lapsilleen ja lasten toiveesta painattanut omakustanteena kääntökirjaksi. Tarinoiden tähtinä ovat kirjailijan omat lapset. Mielestäni on todella suloista ja ihanaa, että isä on kertonut itse tarinoita lapsilleen. On ihan yhtä suloista, että lapset ovat halunneet isänsä tarinoista oman kirjan. Itsekin joskus kirjoittelin lapselleni omia tarinoita ja luin niitä hänelle. Tämä aiheutti kirjatoiveen sijaan sen, että lapseni halusi alkaa kirjoittaa itse omaa tarinaansa (jota muuten on jatkanut jo 4 vuotta!). Ehkä minun tarinani eivät olleet niin hyviä… Aliisa ja Helmi & Kouluretki kertoo nimensä mukaisesti kouluretkestä. 10-vuotiaat Siskokset nauttivat luonnosta, liikkumisesta ja luokkakavereiden kanssa touhuamisesta. Hämmennystä kuitenkin aiheuttaa luokkakaveri, joka on meikannut voimakkaasti retkelle, pukeutunut viimeisimpiin muotivaatteisiin ja inh...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista