Vilpittömiä mietteitä
Elpo, 2024, pehmeäkantinen, 188 s.
Kirja on saatu arvostelukappaleena. Sen aiheet kiehtoivat minua, kun luin takakannen kuvausta. Pohdinnassa mm. miksi Ukrainassa soditaan, mitä sodan voitto merkitsee, voiko sydän ajatella ja voiko viisaan rakkauden löytää? En teoksen saadessani ollut aivan varma, minkälainen teos on luvassa, mutta aihe oli kiinnostava.
Kuvailisin kirjaa esseekokoelmaksi, vaikkakin todellisuudessa kaikki tekstit liittyvät lopulta yhteen ja muodostavat pitkän, ajattelun virran kokonaisuuden. Kuitenkin luvut keskittyvät hieman eri asioihin tai eri näkökulmiin. Yhtä kaikki tämä on kiinnostava ja ajatuksia herättävä teos, jota ei ollut kevyttä lukea. Raskas se ei ole aiheidensa vuoksi, vaan Suvanto lähestyy aiheita, joista en tiedä tarpeeksi. Olisin tarvinnut Googlea liian usein, jotta lukeminen olisi ollut minulle sujuvaa. Tämä ei ole huono asia, sillä kirja herätti halun ottaa asioista selvää enemmän.
Essee-teoksiin verrattuna tässä suurin ero on ehkä se, että Suvanto keskittyy aiheisiin oman näkökulmansa ja mielipiteensä mukaan. Teosta ei pidäkään lukea esseenä, vaan hyvin perusteltuna, lähteistettynä ja käsiteltynä mielipidekirjoituksena. Suvanto käyttää todella kattavasti ja laajasti lähdemateriaalia, joten hän on kyllä tutkinut aiheitaan laajasti. Teksteissään hän kuitenkin keskittyy omaan näkemykseensä ja tukee tätä aina uusilla lähteillä.
Yhtä kaikki, kiinnostava kokoelma kirjoituksia kiinnostavista aiheista. Teos herätti paljon ajatuksia ja halua ottaa aiheista selvää enemmän. Kaikkia lukuja yhdistää halu nähdä maailma sellaisena, kuin se voisi olla. Suvanto myös kattavasti käsittelee, mitä muutoksia pitäisi tapahtua, jotta maailmasta tulisi hänen ajattelunsa mukainen. Suvannon näkemys mahdollisesta maailmasta on kaunis ja tavoittelemisen arvoinen. Hän kuitenkin myös itse toteaa, ettei ole kovin reaalistista, että maailma sellaiseksi muuttuisi.
Kauniiden ideologioiden vahvuus on kuitenkin se, että ne voivat levitä. Levitessään ne myös oikeasti muuttavat maailmaa. Opin itsekin teoksen luettuani, että minun pitäisi epämukavuudesta huolimatta pysyä paremmin kartalla maailman menosta. Jos tietäisin itse, mitä asiasta haluan ajatella, olisi helpompi keskustella aiheesta ja myös pohtia mitä asioille voisi tai ainakin pitäisi tehdä.
Pidin myös kiinnostavana, kuinka Suvanto näkee asioiden johtaneen toiseen jo kaukaa historiasta asti. Näin se varmasti myös tosielämässä menee. Varsinkin kun puhutaan politiikasta, vallasta ja ihmisten hallitsemisesta. Kysymys kuuluukin, kuka hallitsee ja ketä, kenenkä ajatuksia minä kuuntelen ja hyväksyn?
Postaukseni ei taida juurikaan selkeyttää, mitä Suvannon kirja sisältää. Siksi suosittelenkin, että tartu teokseen itse ja muodosta oma mielipiteesi. Ajatuksia teos herättää ja houkuttelee lukemaan lisää. Suvanto käsittelee arkaa aihetta, joten mielestäni on rohkeaa tuoda julki oma näkemyksensä.
Kirjan lisään Helmetin 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 4. Kirjassa on presidentti. Ainakin Vladimir Putin mainitaan kirjassa usein.
Kommentit
Lähetä kommentti