Siirry pääsisältöön

Mosu Äijälä - Sumuväki

 


Lector, 2024, kovakantinen, 32 s.

Tiedättekö, kuinka elokuvissa usein mainitaan, että on vaikka koko perheen elokuva? Tällöin se käy kaikkein pienimmille, mutta tarjoaa myös isommille jotakin sisältöä. Tätä teosta voisi kuvailla juuri tuohon tapaan.

Kirja sopii tarinansa ja kuvituksensa puolesta mainiosti perheen pienimmille tarjoten jännittävän seikkailun sumun keskellä sumuväen kanssa. Samalla se tarjoaa vanhemmallekin lapselle tunnetasolla syvemmän tarinan.

Pikkuinen Sopukka haaveilee kaukomaista, muttei pienen kokonsa vuoksi voi lähteä. Kun kuitenkin sukellus sumuun tuo seikkailun kotiovelle, pääsee pienikin ikään kuin kaukomaille. Sumuväki tuntuu kummalliselta, mutta kun Sopukka juttelee yhden olennon kanssa, saakin huomata olevansa näiden mielestä ihan yhtä outo. Lopulta seikkailun päättyessä, kukaan ei voi olla varma, oliko se unta vai totta, mutta yhtä kaikki seikkailusta pystyi nauttimaan enemmän kuin mistään siihen asti.

Uskon, että perheen pienimmille tämä on suloinen ja vähän jännittäväkin tarina. Isommat
osaavat löytää kirjasta jo isompia käsitteitä, kuten joukkoon kuulumisen tunteen, itseluottamuksen, rohkeuden ja erilaisuuden hyväksymisen. Erilainen voi olla pelottavaa, mutta kun asiaa katsoo toisesta näkökulmasta, mehän olemme kaikki erilaisia jossakin. Tarina siis sisältää opetuksen rohkeudesta ja jopa suvaitsevaisuudesta.

Yhtä kaikki, tämä sopii erityisen hyvin luettavaksi perheissä, joissa tarinat pitää sopia niin isommille kuin pienemmillekin. Isompien kanssa tästä saa varmasti aikaan hyvän keskustelun. Lukemisen jälkeen meilläkin jäi hyvä mieli niin minulle kuin lapselle, vaikka lapseni poliittisesti totesikin tarinan olevan hyvä varmasti vähän häntä pienemmille.

Kirja on saatu arvostelukappaleena.

Lisään kirjan Seinäjoen kaupungin kirjaston 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 10. Ilo tai onni


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista