Siirry pääsisältöön

Aleksanteri Ahola-Valo - Koulupojan päiväkirja

 


ELPO ry, 1995, kovakantinen, 308 s.

Suomentanut Aleksanteri Ahola-Valo

Sain arvostelukappaleena teoksen ELPO ry:ltä. Yhdistyksen Elpo-kustannus julkaisee kirjoja Ahola-Valosta, hänen omia kirjoituksiaan sekä tekstejä, jotka ovat saaneet inspiraationsa Ahola-Valon elämäntyöstä ja aatemaailmasta. Teos sopii myös lapsen luettavaksi, tosin halu tietää ja oppia täytyy olla vahva, että näin tiiviin teoksen jaksaa lukea.

Kustannustoiminnan kruununjalokivi on kahdeksanosainen Ahola-Valon lapsuudesta kertova kokoelma hänen omia päiväkirjakirjoituksiaan, Koulupojan päiväkirja. Tämä lukemani kirja on tuon sarjan ensimmäinen osa. Ensimmäinen osa on alunperin julkaistu 1985, minä sain kappaleen toisesta painoksesta. Käännöstyötä on Ahola-Valon lisäksi tehnyt myöhemmissä osissa Airi Valve.

Koulupojan päiväkirjat kuvaavat Aleksanteri ”Ali” Ahola-Valon lapsuutta 7-14-vuotiaana Inkerinmaalla, sisältäen yhteensä 2689 sivua. Lukemani ensimmäinen osa sijoittuu 30.8.1907-26.8.1908 kun Aleksanteri on 7-vuotias. Aleksanteria kutsuttiin tuolloin Alikiksi. Alik oli poikkeuksellisen varhaiskypsä lapsi ja isänsä oli opettanut hänelle valtavasti. Kun Alik aloitti koulun, hän osasi jo lukea ja kirjoittaa sujuvasti venäjää, omasi vahvan ideologisen ajatusmaailman ja oli oppivalmiudeltaan poikkeuksellisen älykäs lapsi.

Alunperin päiväkirjaa kirjoitettiin venäjäksi, kunnes Alikin isä opetti pojalleen suomea. Tämän jälkeen päiväkirjojen kieli vaihtui osittain suomeksi. Koin todella hämmentäväksi lukea kokonaisen kirjan 7-vuotiaan pojan poikkeuksellisen älykkäitä ajatuksia. Ensimmäinen ajatukseni on, että tämä ei voi pitää paikkaansa, pojan on täytynyt olla vanhempi. Kirjaan on skannattu kuitenkin sivuja Alikin aidoista päiväkirjoista, joissa näkyy vuosiluvut ja käsin kirjoitettu teksti sekä piirrustukset.

Aleksanteri Ahola-Valo kirjoitti päiväkirjaa joka päivä, niin omasta elämästään, opiskeluistaan kuin ympärillään olevien ihmisten elämästä ja ajatuksista. Kirja on hämmentävä ajankuvaus 1900-luvun alun elämästä ja koulusta. On suorastaan henkeä salpaavaa lukea pienen pojan kirjoittamaa tekstiä ja ajatella, miten paljon halu oppia on saanut aikaan. Ja halu tehdä maailmasta parempi paikka, erityisesti lapsille.

Teoksen loppupuolella Alik haluaa perustaa ystäviensä kanssa koulun niille lapsille, joilla ei tuohon maailman aikaan ollut mahdollisuutta käydä kunnollista koulua. Lapset perustivat johtokunnan, koulun vaunuvajaan ja suunnittelivat opetuksen. On kerta kaikkisen hämmästyttävää, mihin alakouluikäiset lapset ovat pystyneet. Ja silti kaikista hämmästyttävintä on, millä rohkeudella Alik oli valmis vastustamaan aikusia ja ”kasvattamaan” näistä parempia ihmisiä.

Lukiessani toisinaan pitkästyin, koska se sisälsi todella paljon toistoa. Tämä on tietenkin loogista, koska jokin ongelma tai murhe ei kenenkään elämästä katoa päivässä ja päiväkirjaa kirjoitettiin lähes joka päivä. Yhtä kaikki, olen ehdottomasti sitä mieltä, että kirja kuuluukin säilyttää juuri sellaisenaan, sillä tämä on vahvasti kulttuuriperintöä ja historiaa parhaimmillaan, jota ei voi ohittaa.

ELPO ry on pieni kustantamo sekä paikallismuseoarkisto Hämeenlinnasta. Yhdistys keskittyy ylläpitämään ja tuomaan ihmisten tietoon taiteilija ja ajattelija Aleksanteri Ahola-Valon elämäntyötä. Päiväkirjat olivat Ahola-Valon aarre ja hän sijoitti säästönsä niiden kustantamiseen. Sarjan viimeinen osa julkaistiin syksyllä 2023.

Aleksanteri Ahola-Valo (27.1.1900-15.9.1997) syntyi Impilahdella, Laatokan rannalla sijaitsevassa entisessä Suomen kunnassa. Syntymähetkellään kunta kuului vielä tsaarin Venäjään ja 1944 Neuvostoliitolle luovutetulla Karjalan alueella. Ahola-Valoa on luonnehdittu mm. kotimaattomaksi profeetaksi, Suomen kaikkien aikojen koulumestariksi ja yhdeksi Suomen taidehistorian mielenkiintoisimmiksi ilmiöiksi. Omaa ajattelutapaansa Ahola-Valo luonnehti viisaaksi rakkaudeksi.

Kirjan lisään vielä Satakirjastojen 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 18. Kirjailija on maasta, jonka kirjallisuutta et ole lukenut. En ole lukenut venäläisiä kirjoja, enkä Karjalassa kirjoitettuja kirjoja varsinkaan. Vaikka Ahola-Valo oli onkin suomalainen, ei hän ollut sitä kirjoitushetkellään. Lisään kirjan myös Kaikki maailman maat -haasteeseen Venäjälle (Uralin läntinen osa).


Lähteet:

https://www.elpokustannus.fi/elpo-kustannus-ja-kauppa/kustannustoiminnan-synty/

https://www.elpokustannus.fi/

https://www.elpokustannus.fi/kirjat/koulupojan-paivakirjat/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Ahola-Valo


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista