Siirry pääsisältöön

Ronan Sylvan - Väkävarpaat

 


Lector, 2024, kovakantinen, 46 s.

Oih, sammakoita! Sammakot ovat lempieläimiäni, nuo suloiset pienet otukset! Lapseni katsoi kirjaa kun se saapui, ja ajatteli olevansa liian vanha lukemaan kuvakirjaa, mutta koska tietää minun suhtautumiseni sammakoihin, ei tuominnut kirjaa liian lapselliseksi itselleen. Teos on kieltämättä suunnattu perheen pienimmille, mutta nautimme mekin sen lukemisesta silti.

Teos sisältää neljä lyhyttä satua, joissa on perinteisiä opettavaisia satuja. Rupikonnaveljekset Pen, Piipi, Puk ja Pevi seikkailevat tarinoissa. Joka sivulla on kuva ja vähän tekstiä. Kirja soveltuu siis mainiosti iltasatukirjaksi tai itse lukevalle helpoksi lukupalaksi. Kirjassa on kaikkiaan neljä lyhyttä satua. Hellyyttävä kuvitus on kirjailijan omaa tuotosta.

Tarinoista löytyy opetuksia mm. lämpimästi pukeutumisen tärkeydestä, ystävyydestä, taakan jakamisesta, naapurisovusta ja älykkyydestä. Sadut olivat suloisia ja vaikka ne tokaluokkalaiselle olivat hieman lapsekkaita, nautti lapseni silti kirjan lukemisesta yhdessä. Tämä oli myös sinältään mukava kirja lukea, että se oli meille sopiva yhden illan annos ja kirjan saattoi lukea kerralla, ilman että äidin ääni väsyy. Tarinat olivat kivoja ja kuvitus suloista.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Kirjan lisään Satakirjastojen 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 9. Kirjan nimessä mainitaan jokin kehon osa.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...
2 kommenttia
Lue lisää

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hae tästä blogista