Siirry pääsisältöön

Annie Lyons - Eudora Honeysett voi hyvin, kiitos

 


Aula & Co, 2024, kovakantinen, 349 s.

Suomentanut Anna-Mari Raaska

Vinkkasin tämän kirjan Kirjamaan Lukukuu-listallani kesäkuussa. Kerroin tämän kiinnostavan herkullisen asettelunsa vuoksi. Kärttyisä vanhus kaivaten kuolemaa sekä elämää pursuava alakouluikäinen täynnä virtaa ja eriskummallisia päähänpistoja. Nyt luin kirjan itse, ja vahvistan kirjavinkkaukseni osuvaksi! Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Eudora Honeysett on 85-vuotias, kovan ja karun elämän elänyt vanha piika. Hänellä ei ole eläviä sukulaisia, ei oikein ystäviä eikä halua enää kärvistellä elämässään yhtään pitempään. Eudora on päättänyt tarttua tilaisuuteen kuolla valitsemallaan tavalla, rauhallisesti kärsimättä sveitsiläisellä klinikalla. Täytettyään hakupaperit ja toimitettuaan tarvittavat liitteet saadakseen prosessin käyntiin, Eudoran elämään putkahtaa Rose perheineen sekä Stanley, ikääntynyt leski ja herrasmies.

Rose pursuaa elämää, käyttää älyttömiä värikkäitä vaatteita eikä oikein aina ymmärrä, että jatkuva puhuminen saattaa ikäihmisellä olla raskasta. Stanley taas on kohtelias, ystävällinen ja haluaa olla Eudorankin ystävä. Myös Rosen perhe ottaa Eudoran lämpimästi vastaan ja kohtelee kuin omaa perheenjäsentä. Tämä kaikki käy Eudoran mielestä sietämättömäksi, sillä kokonaisuus muistuttaa juuri siitä, mitä Eudora ei ikinä saanut elämässään ollessaan vielä voimissaan.

Teoksen tarina koostuu Eudoran nykypäivästä ja kertoo kuvaavasti, millaista vanhuksen arki voi olla. Se avaa lukijalle hyvin, miten ikääntyminen vaikuttaa jaksamiseen, kykyyn nauttia elämästä ja nähdä asioiden valoisat puolet. Kirja kertoo myös Eudoran raastavasta ja raskaasta menneisyydestä, joka on kyllästetty vastuulla, velvollisuuksilla ja oman hyvinvoinnin uhraamisella. Tämä puoli kirjasta avaa lukijalle hyvin, miksi joku voisi päätyä Eudoran valintaan kuolla vapaaehtoisesti.

Teos on lämminhenkinen, koskettava ja surullinen kokonaisuus, joka tarjoaa lukijalle paljon ajateltavaa sekä ymmärrystä. On kiehtovaa lukea, kuinka pieni tyttö onnistuu murtamaan jään ikääntyneen Eudoran sydämen ympäriltä. Jään, joka on pystytetty suojamuuriksi. On myös mielenkiintoista lukea, miten Eudora näkee maailman, oman elämänsä värittämänä varsin synkäksi paikaksi. Ja miten Rosen roiskima glitter ja väriläiskät tuovat väriä myös Eudoran elämään.

Pystyn hyvin samaistumaan Eudoran ajatteluun siitä, kuinka nykypäivänä ihmiset ovat kiireisiä, itsekeskeisiä ja on täysin hyödytöntä yrittää nähdä maailmaa positiivisessa valossa. Samaan aikaan kuitenkin Rosen ja hänen perheensä tuoma lämpö ja rakkaus valavat toisen puolen tähän maailmaan. Ystävällisiä ja hyviä ihmisiä on olemassa ja kuten Rosen äiti toteaa, hän mieluummin on ystävällinen ja lämmin, koska hän voi valita niin. Elämänasenne on siis täysin valintakysymys.

Eudora honeysett voi hyvin, kiitos on lämmin tarina arvokkaasta ikääntymisestä, muiden huomioon ottamisesta ja arvokkaasta kuolemasta. Ikääntyminen ja kuolema ovat asioita, jotka joudumme kaikki kohtaamaan ennemmin tai myöhemmin. Ennen aikojaan omasta valinnasta kuoleminen on kuitenkin aina melko radikaali päätös, joka Stanleyn sanoin sopii vain pelkurille. Elämässä on helppo luovuttaa, mutta vain eteenpäin kulkeminen voi tehdä elämästä elämisen arvoista.

Annie Lyons on brittiläinen bestseller-kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja. Ennen kirjailijanuraansa Lyons on työskennellyt mm. kirjakauppiaana. Jäätyään kotiäidiksi Lyons aloitti kirjoittamisen 2009. Kaikkiaan Lyons on kirjoittanut seitsemän romaania ja tämä teos on toinen häneltä suomennettu romaani. Ensimmäinen oli pommisuojan lukupiiri.

 Lisään kirjan Helmetin 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 22. Kirjaa on suositellut kirjailija. Teoksen takakannesta löytyy Ruth Hoganin suositukset lukea tämä kirja.

Lähteet:

https://annielyons.com/about/

https://aulakustannus.fi/kirjailijat/annie-lyons

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kimmo Keto - Aliisa ja Helmi & Kouluretki / Aliisa ja Helmi & uusi oppilas

  Books on Demand, 2024, kovakantinen, 110 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Keto on kirjoittanut tarinat omille lapsilleen ja lasten toiveesta painattanut omakustanteena kääntökirjaksi. Tarinoiden tähtinä ovat kirjailijan omat lapset. Mielestäni on todella suloista ja ihanaa, että isä on kertonut itse tarinoita lapsilleen. On ihan yhtä suloista, että lapset ovat halunneet isänsä tarinoista oman kirjan. Itsekin joskus kirjoittelin lapselleni omia tarinoita ja luin niitä hänelle. Tämä aiheutti kirjatoiveen sijaan sen, että lapseni halusi alkaa kirjoittaa itse omaa tarinaansa (jota muuten on jatkanut jo 4 vuotta!). Ehkä minun tarinani eivät olleet niin hyviä… Aliisa ja Helmi & Kouluretki kertoo nimensä mukaisesti kouluretkestä. 10-vuotiaat Siskokset nauttivat luonnosta, liikkumisesta ja luokkakavereiden kanssa touhuamisesta. Hämmennystä kuitenkin aiheuttaa luokkakaveri, joka on meikannut voimakkaasti retkelle, pukeutunut viimeisimpiin muotivaatteisiin ja inh...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista