Siirry pääsisältöön

Liisa Matveinen - Äänellä itkun opas

 


Matveli, 2015, pehmeäkantinen, 47 s.

Tämä kirja on jälleen täsmähaku kirjastosta Heili-kirjastojen 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 3. Tee löytöretki luokkaan 86 (Kirjallisuushistoria, kirjailijoiden elämäkerrat). Myönnän täysin etsineeni jotakin ohutta teosta, joka olisi suhteellisen nopea lukea. Kun tartuin tähän, olen tyytyväinen etsinnästäni, sillä tämä kirja oli mielenkiintoinen pala historiaa! Olisin ilman tätä haastetta jäänyt tiedottomaksi tästä taiteenlajista, joka on osa omaakin karjalaista sukujuurtani.

Olen törmännyt monessa muussa kulttuurissa itkijöihin, eritoten hautajaisissa. En kuitenkaan tiennyt, että tämä perinne on yltänyt myös Karjalaan asti. Kirja kertoo taustoja karjalaisista itkijänaisista, äänellä itkemisen perinteestä sekä opastaa, miten voi luoda omia itkuvirsiä. Samalla sivussa pääsee kiinni vähän vanhaan karjalankieleen sekä sen suomennoksiin. Kirja käsittelee kattavasti itkuvirsien ja itkijöiden perinteestä sekä syistä, miksi näitä aikanaan pidettiin suuressa arvossa. Tänä päivänä tämä on miltei hävinnyt osa kulttuuria, joten kirja herätti vahvasti mielenkiintoni aiheeseen.

Ajattelen, että varsinkin meille suomalaisille tällainen itkijä voisi olla terapeuttinen kokemus surun hetkellä. Usein tunteita ei saa tai uskalla näyttää ja vahva ulkokuori täytyy säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Toisaalta tunteiden näyttäminen joukossa, jossa muut eivät rohkene näyttää omiaan aiheuttaa sen, että omien tunteiden näyttäminen on todella vaikeaa. Ajatus itkijästä esimerkiksi hautajaisissa kuulostaa kauniilta ja vapauttavalta. Kirjan ainoa huono puoli on se, että sanat kirjassa eivät oikein auttaneet minua ymmärtämään, millaista laulua itkuvirret ovat.

Pelkäsin, etten löytäisi aiheesta mitään, koska kirja antoi ymmärtää, että säilyneitä tallenteita ei juurikaan ole. Onneksi kuitenkin internet on ihmeellinen paikka ja sieltä löytyy mitä vain. Todennäköisesti juuri tämän kirjan ansiosta näitä itkuvirsiä on Youtubeen tallennettu ja pääsin niitä itse kuuntelemaan. Karjalan sivistysseuran nettisivuilta löytyi kirjassakin mainittu hääitku sekä kuolinitku äidin haudalla. Laitan lähteisiin linkit näihin löytämiini itkuvirsiin, mukana myös kirjailijan tekemä itkuvirsi.

Liisa Matveinen on syntynyt 31.12.1961 ja asuu Ilomantsissa. Matveinen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 1989 pääaineenaan laulu ja kantele. Matveinen on saanut 2003 Kareliaani-palkinnon, joka myönnetään karelianismin vaalimista edistäneelle henkilölle. Matveiselle on myönnetty taiteilijaeläke 2022. Matveinen on ollut mukana useammassa yhtyeessä, jotka kaikki ovat tuottaneet kansanmusiikkia. 

 

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liisa_Matveinen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kareliaani-palkinto

Itkuvirsiä:

https://www.youtube.com/watch?v=wLdMnqSqiRY

https://www.youtube.com/watch?v=-O0vJnZPbsI

https://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/haaitku/

https://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista