Sinikka Labba - Marryn salaisuus

 

Saanantauti 2

Väyläkirjat, 2023, kovakantinen, 172 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Luin ja arvostelin viime vuonna ilmestyneen Saanantaudin alkuvuodesta ja tykästyin kovasti kirjan Lapin lumoon. Sanomattakin selvää, että nautittuani ensimmäisestä kirjasta, pakkohan tämä jatko-osakin oli saada lukea. Tämä on itsenäinen jatko-osa, joten ensimmäistä kirjaa ei ole pakko olla lukenut, mutta henkilöhahmot avautuvat vähän paremmin, jos sen lukee ensin. Sen arvostelu löytyy täältä: https://lukutoukanluetutsivut.blogspot.com/2023/03/sinikka-labba-saanantauti.html

Tässä jatko-osassa Lapin lumo on vahvasti esillä myös, mutta kirjassa tulee huomattavasti paremmin esiin myös sen vaarallinen ja vaikeakin puoli. Kirja muistuttaa lukijaansa siitä, että kaikissa olosuhteissa pärjää kyllä, kunhan tietää mitä tekee ja tuntee seudun missä kulkee. Kirjassa joudutaan matkustamaan sairaalaan Norjan puolelle aina Tromssaan asti (kannattaa muuten katsoa huvikseen kartalta, kuinka pitkästä välimatkasta puhutaan Suomen käsivarresta Norjan Tromssaan), joten lisään kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 7. Norjan Lappiin sijoittuva kirja. Tromssassa kirjassa ei olla kauaa, mutta tämä riittää minun mittapuullani täyttämään haastekohdan.

Ensimmäisestä kirjasta tuttu päähenkilö Lily pääsee vihdoinkin mukaan edellisessä kirjassa suunnitteilla olleeseen historiakonferenssiin. Sinne tulee kutsuvieraana hänelle tuttu Churchill-tutkija Marry Josens. Lily ei ole oikein varma, mikä kumma Josensia vaivaa, vaikka tämän vierailu oli jo etukäteen suunniteltu ja Lilyn piti toimia oppaana. Kun etsintäpartio hälytetään valmiuteen Josensin kadottua lumen keskelle, alkaa Lily tosissaan miettiä, onko aikuinen ihminen edes hänen vastuullaan. Ja miten ihmeessä Riekonpyytäjä liittyy Josensiin ja kiinnostaa tutkijaa niin paljon?

Tässä kirjassa painottuu mielestäni enemmän ihmissuhteet ja se, miten ulkopuolinen ihminen suhtautuu Lappiin. Lappi näyttää vaarallisen puolensa kirjassa, mutta siitä huolimatta sen lumo ja houkutus säilyy lukijalle asti. Pidin tästä jälkimmäisestä kirjasta jopa enemmän, kuin ensimmäisestä. Tämä ei vaikuttanut myöskään niin sekavalta, kun tarinassa pysyttiin koko ajan nykyhetkessä. Vieläkään lukijalle ei täysin avaudu myöskään Pennyn mysteeri, ja kuka kumma on se tyyppi joka pelasti Riekonpyytäjän? Ja onko tyyppi sama tyyppi, jota poliisi etsii? Niin, ja miksi ne poliisit etsivät!