Books on Demand, 2022, pokkari, 259 s.
Tämä on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Kirjan
lisään Heili-kirjastojen 2023 lukuhaasteeseen, kohtaan 5. Kirjan nimessä on
iloinen asia. Väitän, että en ole ainoa, jonka mielestä karkkisade on
iloinen asia! Ja saattaa myös vakosamettikin olla toisille iloinen asia, tai
vähintään nostalginen positiivisessa hengessä.
Kirja on elämäkerrallinen teos kirjailijan lapsuudesta
ja nuoruudesta. Pääasiassa teksti on nostalgista fiilistelyä ja muistelua,
millaista oli olla lapsi 70-luvulla ja nuori 80-luvulla Hyvinkään maisemissa.
Samalla kirjassa nousee esille teemoja koulukiusaamisesta, lapsuuden peloista
ja nuorena elämisen vaikeudesta. Vaikka itse olenkin syntynyt vasta 80-luvun
lopulla, on kirjassa silti paljon samaistuttavia hetkiä lapsuudesta. Kirja
laittoi väkisinkin muistelemaan omaa lapsuutta ja lapsuuden tapahtumia.
Kirja on pääasiassa kirjailijan omia muistoja, mutta
hän on myös haastatellut perhettään saadakseen kaiken kirjan tekstin taltioitua.
Ja pakko sanoa, että tähän kirjaan on käytetty paljon aikaa ja vaivaa, sillä en
itse muista omasta lapsuudestani edes puolen kirjan verran tapahtumia. Tätä kirjaa
oli siksi kiva lukea, sillä omatkin lapsuuden muistot alkoivat heräillä eloon.
Läheskään kaikkia muistoja en olisi edes halunnut muistaa, mutta monesta
omastakin muistosta tuli vahvasti esiin lapsuuden haiku, viattomuus ja nostalginen
olotila. Paljon nousi myös yksittäisiä asioita mieleen, joihin voin samaistua,
ja nämä asiat ovat vuosien varrella muuttuneet ns. iän tuomaksi viisaudeksi ja
kokemukseksi. Esimerkiksi eväspullo, josta mehu maistuu lähinnä muovilta, ei
mehulta. Kirjasta hyvinkääläinen saattaa tunnistaa myös paikkoja ja sillä
tavalla päästä sukeltamaan omiin lapsuutensa maisemiin elävästi.
Kirjaa oli hauska lukea. Nostalgisuus ja lapsuuden muistot nousivat väkisin esille, ja moni asia ei ollut muuttunut kyllä omaan lapsuuteeni miksikään. Siitä huolimatta kirja oli myös hieman hidas lukea, sillä yksittäiset muistopätkät toisinaan hyppivät ja oma keskittymiskykyni ei aivan tahtonut riittää ns. rikkonaiseen tarinaan. Kirjalija on nähnyt tähän paljon aikaa ja vaivaa, eikä omien lapsuusmuistojen herättely ja aikajärjestykseen kokoaminen ole varmasti ollut helppoa. Myöskin kipeät muistot kirjailija on avannut rohkeasti. Nuoruusvuodet ja yläaste saavat kirjassa kovin lyhyen osuuden kirjasta, joten sanoisin, että ne olisi kirjasta voinut rajata kokonaan pois. Toisaalta kirja kertoo yhden ihmisen kasvutarinan, eikä nuori voi olla nuori ilman menneisyyden tarinoita, joten kasvutarinana tämä on hyvä juuri näin.
Liisa Rauhakoski on syntynyt 1974. Hän on kasvanut
Hyvinkäällä, opiskellut Helsingissä, muuttanut 1996 Saksaan ja 2001 Hollantiin
ja asuu nykyisinkin Hollannissa. Rauhakoski on filosofian maisteri. Tämä kirja
on kirjailijan kolmas, kaikki julkaistu omakustanteina. Kaikki hänen kirjansa
ovat omaelämäkerrallisia romaaneja.
Lähteet:
https://www.bod.fi/kirjakauppa/vakosamettia-ja-karkkisadetta-liisa-rauhakoski-9789528063599
Kommentit
Lähetä kommentti