Siirry pääsisältöön

Natascha Wodin - Nastjan kyyneleet

 


Aviador, 2023, kovakantinen, 191 s.

Suomentanut Raija Nylander

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Meinasin kansikuvan perusteella ohittaa tämän kirjan, mutta luettuani kuvauksen, kiinnostuin kirjasta. Kirjan sijoitan Helmetin 2023 lukuhaasteeseen, kohtaan 12. Kirjan nimi liittyy veteen. Kyyneleet ovat suolaista vettä, joten toimii hyvin kohtaan. Kansikuvasta erotin kasvot muuten vasta, kun sain kirjan käteeni! Luulin kuvasta, että kansi on vain harmaansävyinen keltaisine teksteineen. Hämmästys oli suuri, kun tajusin kannessa olevan kuva.

Kirja kertoo tarinan Nastjasta, joka elää Ukrainassa, kun Neuvostoliitto hajoaa ja Ukraina itsenäistyy. Elämä on kaikkea muuta kuin helppoa ja mukavaa. Vaikka irtautuminen Neuvostoliitosta oli pitkässä juoksussa hyvä juttu, ei se heti hajoamisen jälkeen tunnu siltä. Nastja lähteekin viisumin kanssa Saksaan töihin, joka on omassa myllerryksessään muurin murtumisen jälkeen. Töitä kuitenkin riittää ja Nastja pystyy lähettämään kotiin rahaa lapsenlapsensa elättämiseen ja muillekin ystäville ja sukulaisille. Uusia ongelmia on kuitenkin luvassa, kun viisumi umpeutuu. Nastja ajautuu pitkälliseen hyväksikäyttökierteeseen, josta irtautuminen on liki mahdotonta. Natascha, jonka luona Nastja on käynyt jo pitkään siivoamassa, tarjoaa neuvoja ja apua. Kuluu kuitenkin vuosia, ennen kuin Nastja on oikeasti turvassa ja vapaa Saksan kansalainen. Natascha kertoo Nastjan monivaiheisen tarinan osittain kaikkitietävänä kertojana, osittain omana itsenään.

Kirja oli paikoin todella mielenkiintoinen ja luin tiiviisti tarinaa. Paikoin taas pitkästyin sivutarinoihin, takaumiin ja kertaamiseen. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kirja oli varsin valaiseva teos, sillä minulle Neuvostoliiton aika, sen jälkeinen aika samoin kuin Berliinin muuri ja sen murtuminen ovat vieraita aiheita. Oli valaisevaa lukea, kuinka Euroopan lähihistoria on ollut melkoisen ankeaa ja vaikeaa toisille. Nykypäivän hyvinvointivaltiossa on kerta kaikkisen vaikeaa käsittää, että jollain on voinut olla näin kamala elämä aivan lähihistoriassa. Miten onkin niin kurjaan jamaan voitu yksi ihminen ajaa? Ja kuinka ihailtavia ihmisiä noista oloista on kuitenkin kasvanut?

Natascha Wodin on syntynyt 1945 neuvostoliittolaisen pakkotyöläisen lapsena Führtissä, Baijerin osavaltiossa. Hän varttui ensin saksalaisissa DP-leireissä (siirtolaisleirit toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa) ja sitten äidin varhaisen itsemurhan jälkeen katolisessa tyttökodissa. Wodin on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja runoja, sekä lisäksi kääntänyt venäjänkielestä saksan kieleen paljon kirjallisuutta. Wodin on julkaissut lukuisia teoksia sekä hän on voittanut lukuisia palkintoja tuotannollaan. Nykyisin Wodin asuu Berliinissä.


Lähteet:

https://en.wikipedia.org/wiki/Natascha_Wodin


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kimmo Keto - Aliisa ja Helmi & Kouluretki / Aliisa ja Helmi & uusi oppilas

  Books on Demand, 2024, kovakantinen, 110 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Keto on kirjoittanut tarinat omille lapsilleen ja lasten toiveesta painattanut omakustanteena kääntökirjaksi. Tarinoiden tähtinä ovat kirjailijan omat lapset. Mielestäni on todella suloista ja ihanaa, että isä on kertonut itse tarinoita lapsilleen. On ihan yhtä suloista, että lapset ovat halunneet isänsä tarinoista oman kirjan. Itsekin joskus kirjoittelin lapselleni omia tarinoita ja luin niitä hänelle. Tämä aiheutti kirjatoiveen sijaan sen, että lapseni halusi alkaa kirjoittaa itse omaa tarinaansa (jota muuten on jatkanut jo 4 vuotta!). Ehkä minun tarinani eivät olleet niin hyviä… Aliisa ja Helmi & Kouluretki kertoo nimensä mukaisesti kouluretkestä. 10-vuotiaat Siskokset nauttivat luonnosta, liikkumisesta ja luokkakavereiden kanssa touhuamisesta. Hämmennystä kuitenkin aiheuttaa luokkakaveri, joka on meikannut voimakkaasti retkelle, pukeutunut viimeisimpiin muotivaatteisiin ja inh...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista