Siirry pääsisältöön

Sari Sariola - Tiedän olevani ylipainoinen

 


Zum Teufel, 2023, kovakantinen, 84 s.

Sarjakuvakirja

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen seuraillut hetken aikaa Sariolan instagram-tiliä, ja näin kuvia, tekeillä olevasta sarjakuvakirjasta. Se herätti mielenkiintoni. Eritoten kuunneltuani Omaheimon Ratkaisuja läskeille, tämä oli sellainen pakko lukea-kirja. Itsekin olen ikäni ollut ylipainoinen, joten ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat olla rohkeasti esillä omana itsenään, täysin aidosti.

Kirjan kansikuva kertoo todella paljon. Kirjassa Sariola on piirtänyt itsensä tarinan päähahmoksi, suurimman osan ajan alasti. Tämä siksi, että on käynyt pitkän ja kivisen tien voidakseen olla ylpeä itsestään ja tyytyväinen omaan kehoonsa, juuri sellaisena kuin se on. Kirja ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnassamme yhä edelleen täysin sallittuun läskivihaan ja ylipainoisten ihmisten syrjintään. Samalla se kertoo, miltä tuntuu elää maailmassa, jossa kaikki on liian pientä. Samalla Sariola on kuitenkin avaa ikkunan maailmaan, jossa ihminen voidaan kohdata ihmisenä, kehon muodoista riippumatta.

Kirjassa Sariola kertoo rehellisesti ja avoimesti omista tunnoistaan, kokemuksistaan ja näkemyksistään. Samalla hän asettaa itsensä täysin muiden nähtäville, alasti ja alttiina kaikelle arvostelulle. Hän kertoo katselleensa kehoaan peilistä kuukausia ja muistaa jokaisen sentin ulkoa, ”jokaisen röllön ja roikon”. Hän kuvailee pelottavaksi sitä, että hänen kuviaan on joka puolella kaikkien nähtävillä. Alastomuus voi joitakin häiritä, mutta mielestäni se tuo kirjalle valtavasti lisää vaikuttavuutta ja antaa sille huomattavasti rohkeamman perspektiivin.

En itse osaa piirtää edes tikku-ukkoa enkä ole millään tapaa tutustunut grafiikkaan tai piirrustustekniikoihin. En osaa siis kuvien laatua tai tekotapaa tai muuta vastaavaa arvioida millään tapaa, mutta omaan silmääni kuvat ovat kauniita, hyvin piirrettyjä ja ne tuovat esiin tekstin idean sekä kertovat kokonaisen tarinan. Kuvissa käytetyt rajaukset ja asettelu on mielestäni upeaa ja taidokasta. Lisäksi realistisiin kuviin tuodut fantasiaelementit antavat ihanan säväyksen, joka kuvastaa mielenterveydellistä ja henkistä kasvua suhtautumisessa itseensä ja muiden mielipiteisiin.

Sari Sariola (s. 1979) on turkulainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hän on tehnyt pitkän uran kuvituksen, graafisen suunnittelun ja web-suunnittelun parissa. Viime vuosina hän on keskittynyt sarjakuvien tekemiseen. Sariolan pääprojekti on kolmiosainen graafinen romaani, jonka ensimmäinen osa tämä kirja on. Toinen Sariolan projekti on verkkosarjakuva, Witch-Crafty josta on myös ilmeisesti tulossa kirja. Lisäksi Sariola on viimeisen vuoden aikana kirjoittanut ja värittänyt nettisarjakuvaa Fenlands Tuomas Myllylän kanssa.

Zum Teufel Kustannus on toiminut vuodesta 2005 ja on sarjakuviin keskittynyt kustantamo. Zum Teufelin riveissä on debytoinut mm. Jarkko Vehniäisen Kamala luonto. Zum Teufelin tunnetuimpia julkaisuja ovat Ave Koskelan Hemmo Paskiainen, Benito Jacovittin Cocco Bill sekä Charlie Christensenin Aarne Ankka. 

Suosittelen ehdottomasti lukemaan tämän sarjakuvan, se oli minusta kaunis, vaikka ylipaino- ja ulkonäköasiat ei kiinnostaisikaan. Edellä mainituista aiheista olen tänä vuonna lukenut tai kuunnellut yllättävän monta kirjaa. Siksi lisäänkin tämän Helmetin 2023 lukuhaasteeseen kohtaan 22. Kirja kertoo aiheesta, josta olet lukenut paljon.

 

Lähteet:

https://zoomteufel.fi/tietoa-meistae

https://sarisariola.com/index.php/about-me/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista