Riikka Ala-Harja - Maihinnousu

 

Like, 2013, pokkari, 230 s.

Tämä kirja tarttui matkaani kierrätyskeskuksen saa ottaa -osastolta. Jostain syystä kukaan ei ollut tätä halunnut hurjan euron hinnalla ostaa ja se on päätynyt ilmaisiin kirjoihin. Kirjan sijoitin Helmetin 2022 lukuhaasteeseen, kohtaan 17. Kirja on aiheuttanut julkista keskustelua tai kohua. Kirjan luin kovin ristiriitaisin fiiliksin, ja annan sille loppujen lopuksi kuitenkin arvosanaksi 4/5.

Tämä oli kirjailijan kuudes romaani, enkä koskaan aiemmin itse ole kuullut sen enempää kirjasta kuin kirjailijastakaan. Kirja oli vuonna 2012 Finlandia-ehdokas, ja aiheutti kohua lehdissä, koska kirjailijan sisko loukkaantui syvästi kirjan syöpää sairastavan lapsen tarinasta. Sisko sanoo lehdissä, että tytön tarina on täysin sama, kuin hänen syöpään sairastuneen poikansa tarina. Tälle jatkoksi kirja on puhuttanut paljon kirjallisuuspiireissä, kun on pohdittu sitä, millä tavalla kirjailijat käyttävät tosielämän tapahtumia kirjojensa pohjana.

Kirja kertoo ranskalaisnaisesta, jonka lapsi sairastuu syöpään ja avioliitto miehen kanssa on juuri samaan aikaan ajautumassa lopullisesti karille. Julie on historioitsija, joka tietää kaiken Normandian maihinnoususta. Tietojaan hän hyödyntää työssään turistioppaana. Mutta kun oma elämä alkaa muistuttaa samanlaista sotatanteretta, joutuu myös naisen mielenterveys ja jaksaminen rankasti koetukselle.

”Kotona ja sairaalan käytävillä väistelemme Henrin kanssa toisiamme.
Tauti ei sumenna Emmaa. Olemme Henrin kanssa erillään ja Emma tajuaa sen.
Hän tajuaa aivan hyvin miksi en katso Henriä, hän tietää kaiken, vaikka kukaan ei puhu mitään. Meidän pitäisi pystyä Henrin kanssa setvimään eroa, mutta me emme pysähdy. Meidän pitäisi puhua, meidän pitäisi puhua kaikesta tästä, sairaudesta, sen kanssa elämisestä, meidän pitäisi puhua yhteisestä lapsestamme. Meidän pitäisi puhua meidän perheestämme. Meidän pitäisi puhua tulevaisuudesta. Puhua. Pitkään, ei väistellä.
Kysyn Emmalta onko sairaalassa käynyt isän mukana joku nainen.
Emma pudistaa päätään.
Tartun Emmaa kädestä. Emma nostaa katseen sarjakuvasta, ei hymyile, mutta nyökkää ja jatkaa lukemista.
Lämpö humahtaa pallean taakse.”

Ala-Harjan kirjoitustyyli on toisaalta hieno ja erilainen, toisaalta töksähtävä ja epäselvä. Kirjan tarina on toisaalta koskettava ja surullinen, toisaalta ruma ja ahdistava. Kirja oli nopea lukea ja se tuntui liian lyhyeltä, mutta toisaalta olin kiitollinen että tämä murhenäytelmä pidettiin tiiviinä ja lyhyenä. Toisaalta pidin kirjasta kovasti ja vaikutuin siitä, toisaalta se ärsytti minua ja inhosin sitä. Toisaalta tuntui, että kirja oli nopeasti sutaistu, toisaalta taas jokaista lausetta oli varmaankin harkittu tarkkaan. Kuten todettua, suhtauduin kirjaan hyvin ristiriitaisin fiiliksin. Kirja on varsinainen ristiriitaisuuksien kirja. Kaiken kaikkiaan kuitenkin, piti kirjasta tai ei, se on lukemisen arvoinen. Jos ei minkään muun, niin hieman erilaisen kirjoitustyylin huomaamisen vuoksi.

Kirja on kirjoitettu päähenkilön Julien ajatuksina. Ja kuten ajatuksetkin, tekstikin poukkoilee edes takaisin nykyhetkessä, juuri tapahtuvassa, sekä takautumista jostain, sieltä täältä. Teksti tuntuu välillä töksähtelevältä, kuten voisin kuvitella samanlaisessa tilanteessa olevan äidin ajatustenkin tekevän. Aina ei pysty ajattelemaan, mielessä välähtää vain pahoja ajatuksia ja ahdistus on käsinkosketeltavaa tässä tökkivässä tyylissä kirjoittaa. Kaikkiaan siis minulle on epäselvää, että onko kirja vain yliarvostettu vai oikeasti loistava ja Finlandia-ehdokkuutensa ansainnut. Historialliset faktat ainakin ovat mielenkiintoisia ja hieman eri näkökulmasta, kuin perinteisissä historiankirjoissa.

Riikka Ala-Harja (s. 21.4.1967) on Kangasalalta kotoisin oleva kirjailija ja dramaturgi. Hänen esikoiskirjansa julkaistiin 1998. Kaikkiaan Ala-Harja on kirjoittanut 8 romaania, mutta lisäksi ainakin yhden novellikokoelman, lasten kirjoja sekä käsikirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia ja sarjakuvia. Kirjailija on ollut ehdolla useammankin kirjallisuuspalkinnon saajaksi ja hän saikin mm. Gummeruksen Kaarlen palkinnon 1999. Ala-Harja on valmistunut Teatterikoulun dramaturgian koulutusohjelmasta 1993. Hän asui Ranskassa 2004-2011 ja hänen kirjojaan on käännetty ranskaksi.

 

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Riikka_Ala-Harja

https://otava.fi/kirjailijat/riikka-ala-harja/

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000534146.html

https://yle.fi/uutiset/3-6280239

https://like.fi/kirjat/maihinnousu/