Siirry pääsisältöön

Cecilia Samartin - Señor Peregrino

 


Bazar, 2010, kovakantinen, 382 s.

(Tarnished Beauty, 2008)

Suomentanut Tiina Sjelvgren

Sain kerran ison kasan kirjoja ilmaiseksi Facebookin roskalavaryhmän kautta eräältä henkilöltä, joka halusi omaa hyllyään tyhjentää. Tämä kirja, kuten pari muutakin saman kirjailijan kirjaa oli tuossa kasassa.

Helmetin 2022 lukuhaasteeseen googletellessani kirjoja, jotka omasta hyllystäni haasteeseen toimisivat, tämä löytyi osumaksi kohtaan 30. Kirjassa muutetaan uuteen maahan. Tuohon kohtaan kirjan siis luin ja sijoitin. Tämä oli ensimmäinen kirjailijan kirja, jonka luin ja kyllä kannatti. Kirjalle annan täydet 5/5 arvosanaksi.

Jamilet on nuori meksikolainen tyttö, joka asuu pienessä kylässä vanhanaikaisten ja taikauskoisten kyläläisten keskellä. Jamiletin kehoa peittää niskasta takareisiin asti ulottuva iso ja rumannäköinen syntymämerkki, jota kyläläiset pitävät paholaisen merkkinä. Selväähän on, että huono viljasato, sairaudet ja kaikki muukin epäonni Jamiletin syntymän jälkeen johtuu tuosta paholaisen omasta kätyristä. Olosuhteet ovat niin ankarat, että äidin kuoleman jälkeen Jamilet päättää yrittää laittomasti rajan yli Yhdysvaltoihin. Matka ei ole helppo, mutta Jamilet pääsee perille siskonsa Carmenin luo. Uuden elämän aloittaminenkaan ei ole helppoa, siihen tarvitaan henkilöpaperit sekä töitä. Jollain ilveellä Jamilet pääsee paikalliseen hullujenhuoneeseen työntekijäksi, jossa tapaa eriskummallisen potilaan. Kaiken kärsimyksen jälkeen tarinasta muodostuu vallan kaunis ja koskettava.

Sydänsäryiltä ja romantiikaltakaan kirjassa ei välty, mutta koskettava tarina on pääasia. Se kertoo ihmeellisestä matkasta, elämien eriskummallisesta yhteen kietoutumisesta, ihmeistä, haaveiden tavoittelusta ja itsensä sekä toisten hyväksymisestä heikkouksineen ja vaikeuksineen. Koskettavalla tavalla kirja vie lukijan mukanaan, eikä päästä otteesta ennen kuin se on luettu loppuun asti. Takakansiteksti kuvailee kirjaa osuvasti: ”Señor Peregrino ei ole kirja suurista teoista; se on kertomus pienten ihmisten pienistä tarinoista, joiden merkitystä ei mitata numeroilla vaan sydämellä.”

Cecilia Samartin on syntynyt 1961 Kuubassa. Samartin oli vain vuoden ikäinen, kun hänen perheensä joutui pakenemaan Castron hallintoa Yhdysvaltoihin. Samartin asuu yhä edelleen Yhdysvalloissa, tarkemmin Los Angelesissa eikä ole voinut palata synnyinseudulleen. Samartin opiskeli psykologiaa UCLA:ssa toimii nykyään psykoterapeuttina. Hän käsittelee kirjoissaan paljon latinalaissiirtolaisten elämää. Samartinin kirjoja on suomennettu kaikkiaan yhdeksän ja 11 kirjaa kirjailija on kirjoittanut.

 Kirjan liitän Kaikki maailman maat-haasteeseen Kuuban kohdalle. 

Lähteet:

https://www.bazarkustannus.fi/kirjailijat/cecilia-samartin/

https://www.ceciliasamartin.com/about.html

https://www.ceciliasamartin.com/books.html

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rebecca Yarros - Myrskynsilmä

Empyreum 3 WSOY, 2025, kovakantinen, 690 s. (Onyx Storm, 2025) Suomentanut Laura Haavisto Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Olen lukenut ja arvostellut sarjan 1. osan Siivenisku sekä 2. osan Rautaliekki. Ihastuin tähän sarjaan todella lujaa heti ensimmäisestä osasta lähtien! Sarja on ollut uskomattoman vahva ja laadukas osasta toiseen, voin vain suositella! Jälleen sarja, joka on ehdottomasti luettava järjestyksessä, joten jos aiemmat osat on lukematta, palaa niihin ensin. Tästä eteenpäin tulee väkisinkin juonipaljastuksia, jos aiempia osia ei ole lukenut.  Violet on surullinen ja tuskissaan äitinsä kuoleman johdosta. Siitä huolimatta on pystyttävä toimimaan, sillä viholliset, myrkät puskevat entistä hanakammin eteenpäin ja kuntoon saatu suoja ei kauaa pysy ylhäällä. Myrkät kokeilevat jatkuvasti miten pääsisivät murtautumaan suojan läpi, eikä Basgiathin sotavoimat riitä pelastamaan ihmisiä tuholta. Ainoa toivo on löytää helmiäiset, Andarnan suku, seitsemäs lohikäärm...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Hae tästä blogista