Siirry pääsisältöön

Minette Walters - Kuvanveistäjä

 


WSOY, 2003, pokkari, 311 s.

(The Sculptress, 1993)

Suomentanut Anu Niroma

Tämä kirja päätyi kirjahyllyyni kirjaston kirjanvaihtopisteeltä. Valikoin tämän mukaani puhtaasti kansikuvan perusteella, joka vaikutti varsin taiteelliselta. Suurena yllätyksenä tuli, kun aloinkin lukea psykologista jännitystä.

Olin jo päättänyt sijoittaa tämän Heili-kirjastojen lukuhaasteeseen 2022 kohtaan 18. Taide on kirjassa tärkeässä roolissa. Mutta luettuani tämän täytyy sanoa, että taide ei ole kovin tärkeää kirjassa. On toki nimen kannalta ja kirjan hahmon lempinimi on Kuvanveistäjä. Tämä hahmo myös tekee jonkinnäköisiä patsasmuotoiluja, mutta juonen ja kokonaisuuden kannalta ei niin tärkeä kumminkaan. Sijoitan tämän kuitenkin siihen, muut valitkoon tiukemmilla kriteereillä jos tahtovat.

Journalisti Rosalind Leigh kohtaa agentiltaan sekä kustantajaltaan painostusta uuden kirjan kirjoittamisesta. Hänelle valitaan aiheeksi kirjoittaa Kuvanveistäjän tarina. Olive Martin on muutama vuosi aiemmin tuomittu äitinsä ja pikkusiskonsa raa’asta murhasta vankilaan. Silvottujen ruumiiden myötä hän sai lempinimen, joka herättää pelkoa ihmisissä niin vankilassa kuin muurien ulkopuolellakin. Rosalind haastattelee Olivea ja uskoo, että Olive salaa jotakin. Ehkä jopa oman syyttömyytensä? Rosalindin uteliasuus ja haastatteluyritykset herättävät närkästystä yhteisössä ja tosiasioiden onkiminen osoittautuu haastavaksi tehtäväksi. Myös Oliven pidättänyt entinen poliisi Hal Hawksley osoittautuu varsin eriskummalliseksi ja mielenkiintoiseksi tapaukseksi.

En osannut pitää kirjaa kovin jännittävänä, mutta juonenkäänteet ja kirjan loistava tarina sekä Waltersin älykäs kirjoitustyyli piti otteessaan koko kirjan, alusta loppuun saakka. Kirja oli todella hyvä ja siinä oli paljon psykologista syvyyttä. Yleensä en pidä kirjoissa ns. turhanpäiväisistä sivujuonista ja tapahtumista, mutta tässä ne olivat yksi syy siihen, minkä takia kirja oli loistava. Tarina raottaa hitaasti sivutarinoita niin Rosalindin, Hawksleyn kuin Southamptonin yhteisöstäkin. Moni asia tuntuu alussa itsestään selvältä, mutta joka kerta joutuu toteamaan, että kirjailija osaa ”pussittaa” lukijansa. Juoni paljastaakin uusia yksityiskohtia, jotka tekevät lopputuloksen arvaamisen äärimmäisen haastavaksi.

Kirja on mielestäni todella hyvä! Ehdottomasti suosittelen lukemaan! Se tarjoaa paljon ajatuksia herättäviä näkemyksiä, mielenkiintoisia juonenkäänteitä ja hieman erilaisen murhamysteerin kuin perusdekkarit, murhaajahan on jo vangittu. Vai onko? Kirja on paljon muutakin kuin murhamysteeri eikä juoni kertaakaan käy tylsäksi. Kirjalle on helppo antaa arvosanaksi 5/5.

Minette Walters (26.9.1949) on englantilainen jännityskirjailija. Kirjailija on menestynyt psykologisilla trillereillään. Toisin kuin monella lajityypin kirjailijalla, Waltersilla ei ole kirjasta toiseen pysyviä henkilöitä. Walters on opiskellut ranskaa Durhamin yliopistossa. Valmistuttuaan hän toimi naisten romanttisen lukemiston apulaispäätoimittajana ja kirjoitti naisten lehtiin vapaana toimittajana. Ensimmäinen romaani julkaistiin 1992, ja ainakin 12 hänen kirjoistaan on suomennettu. Walters sai 2006 Suomen dekkariseuran kunniakirjan elämäntyöstään.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minette_Walters

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var...

Kirjasomen joulukalenteri 5.12.

  Seuraava luukku löytyy 6.12. Kirjamiehen blogista. Hyppäsin innoissani mukaan tämän vuoden Kirjasomettajien joulukalenteriin! EN ole mikään jouluihminen (tai ehkä eniten kuvaa Grinch minun jouluintoani...), mutta opettelen koko ajan olemaan enemmän ja enemmän sopeutuva jouluun lapseni takia.  Meidän perheessä joulu onkin ehdottomasti lasten juhla ja pidän tärkeänä, että voin tarjota joulumieltä ja ihania joulumuistoja lapselleni. Harjoittelen nyt siis joulumieltä kovasti ja aloitan sen tänä vuonna tällä postauksella!  Tänä vuonna olen jo kuullut päivätyössäni ihan esihenkilöltä asti kuittailua joulumielestäni. Hän uhkasi ostaa minulle jonkun sellaisen ällön joulupaidan ja pakottaa käyttämään. Minä suhtauduin asiaan valittamalla työkavereille, että esihenkilö kiusaa! Sain kumminkin armahduksen, jos lupaan vähän edes yrittää nauttia joulusta, huh! Mun pomo on kyllä oikeasti ihan huippytyyppi, koska huumori auttaa jaksamaan raskaammatkin työpäivät. Lapseni on odottanut jo...

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Mia...

Hae tästä blogista